From 0b8ca6637be94f7814cafa7d01ad4699672ff336 Mon Sep 17 00:00:00 2001 From: Darrell Anderson Date: Tue, 21 Jan 2014 22:06:48 -0600 Subject: Beautify docbook files --- tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/index.docbook | 454 ++------ .../tdebase/glossary/tdeprintingglossary.docbook | 1194 ++++---------------- tde-i18n-fi/docs/tdebase/kfind/index.docbook | 355 ++---- .../docs/tdebase/khelpcenter/contact.docbook | 193 +--- tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/help.docbook | 861 ++++---------- tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/index.docbook | 58 +- .../docs/tdebase/khelpcenter/support.docbook | 82 +- .../docs/tdebase/khelpcenter/welcome.docbook | 89 +- .../docs/tdebase/khelpcenter/whatistde.docbook | 93 +- 9 files changed, 681 insertions(+), 2698 deletions(-) (limited to 'tde-i18n-fi') diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/index.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/index.docbook index b6c0353779c..a4c22d88a6f 100644 --- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/index.docbook +++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/index.docbook @@ -8,461 +8,175 @@ ]> -&glossary-tdeprinting; - Teknologiat +&glossary-tdeprinting; + Teknologiat - Siirräntätyöskentelijä - Siirräntätyöskentelijöiden (IO Slave) avulla &kde;-sovellukset voivat ottaa yhteyden etäresursseihin yhtä helposti kuin paikallisiin resursseihin, tekemällä niistä verkkoläpinäkyviä. Etäresurssit voivat olla esimerkiksi FTP:llä tai SMB:lla jaettuja tiedostoja. -SMB &kde; + Siirräntätyöskentelijä + Siirräntätyöskentelijöiden (IO Slave) avulla &kde;-sovellukset voivat ottaa yhteyden etäresursseihin yhtä helposti kuin paikallisiin resursseihin, tekemällä niistä verkkoläpinäkyviä. Etäresurssit voivat olla esimerkiksi FTP:llä tai SMB:lla jaettuja tiedostoja. +SMB &kde; - TDEIO - &kde;:n siirräntäjärjestelmä, joka käyttää siirräntätyöskentelijöitä (IO Slaves). -Siirräntätyöskentelijä &kde; + TDEIO + &kde;:n siirräntäjärjestelmä, joka käyttää siirräntätyöskentelijöitä (IO Slaves). +Siirräntätyöskentelijä &kde; - KParts - KParts on upotusteknologia, joka mahdollistaa eri &kde;-sovellusten upottamisen toisiin &kde;-sovelluksiin. Esimerkiksi &konqueror;-selaimen käyttämä tekstinäyttö on KPart-upotus. - &konqueror; + KParts + KParts on upotusteknologia, joka mahdollistaa eri &kde;-sovellusten upottamisen toisiin &kde;-sovelluksiin. Esimerkiksi &konqueror;-selaimen käyttämä tekstinäyttö on KPart-upotus. + &konqueror; - KSycoca - KSycoca on järjestelmän asetusten välimuisti (&kde; System Configuration Cache) joka nopeuttaa esimerkiksi valikkojen selaamista. + KSycoca + KSycoca on järjestelmän asetusten välimuisti (&kde; System Configuration Cache) joka nopeuttaa esimerkiksi valikkojen selaamista. KBuildSycoca +otherterm="gloss-tdebuildsycoca">KBuildSycoca - XFree86 + XFree86 - Antialiasointi - Antialiasointi eli aliasilmiön esto tarkoittaa yleensä kuvaruudulla näkyvien kirjasinten pehmennystä. &Qt;-ohjelmakirjaston versio 2.3.0 tai uudempi yhdessä XFree86 version 4.x:n kanssa mahdollistavat kirjasinten pehmennyksen myös &kde;:ssä. -&kde; &Qt; + Antialiasointi + Antialiasointi eli aliasilmiön esto tarkoittaa yleensä kuvaruudulla näkyvien kirjasinten pehmennystä. &Qt;-ohjelmakirjaston versio 2.3.0 tai uudempi yhdessä XFree86 version 4.x:n kanssa mahdollistavat kirjasinten pehmennyksen myös &kde;:ssä. +&kde; &Qt; - X-palvelin - X-palvelin on perusta, jonka päälle erilaiset graafiset käyttöliittymät, kuten &kde;, on rakennettu. Se käsittelee perustoiminnot, kuten hiiren ja näppäimistösyötteen (sekä omalta tietokoneelta että etäyhteyttä käytettäessä toisilta tietokoneilta) ja tarjoaa ohjelmille perusedellytykset grafiikan piirtämiseen kuvaruudulle. -&kde; &GUI; + X-palvelin + X-palvelin on perusta, jonka päälle erilaiset graafiset käyttöliittymät, kuten &kde;, on rakennettu. Se käsittelee perustoiminnot, kuten hiiren ja näppäimistösyötteen (sekä omalta tietokoneelta että etäyhteyttä käytettäessä toisilta tietokoneilta) ja tarjoaa ohjelmille perusedellytykset grafiikan piirtämiseen kuvaruudulle. +&kde; &GUI; - Sovellukset + Sovellukset - KBuildSycoca - KBuildSycoca on komentoriviltä käytettävä ohjelma, joka rakentaa niin kutsutun KSycocan eli järjestelmän asetusten välimuistin uudelleen. Sen käyttäminen voi tulla tarpeen, jos esimerkiksi jotkin &kde;:n ohjauskeskuksen asetusmoduulit puuttuvat. -KSycoca &kcontrol; + KBuildSycoca + KBuildSycoca on komentoriviltä käytettävä ohjelma, joka rakentaa niin kutsutun KSycocan eli järjestelmän asetusten välimuistin uudelleen. Sen käyttäminen voi tulla tarpeen, jos esimerkiksi jotkin &kde;:n ohjauskeskuksen asetusmoduulit puuttuvat. +KSycoca &kcontrol; - &kcontrol; - Tämä on &kde;:n ohjauskeskuksen ja sen suorituskelpoisen ohjelmatiedoston nimi. &kde;:n ohjauskeskus mahdollistaa lähes kaikkien &kde;:n asetusten muuttamisen. - &kde; + &kcontrol; + Tämä on &kde;:n ohjauskeskuksen ja sen suorituskelpoisen ohjelmatiedoston nimi. &kde;:n ohjauskeskus mahdollistaa lähes kaikkien &kde;:n asetusten muuttamisen. + &kde; - &kicker; - &kicker; on &kde;:n käynnistyspaneelin nimi ja samalla sen suorituskelpoisen ohjelmatiedoston nimi. -&kde; Paneeli + &kicker; + &kicker; on &kde;:n käynnistyspaneelin nimi ja samalla sen suorituskelpoisen ohjelmatiedoston nimi. +&kde; Paneeli - &konqueror; - &konqueror; on &kde;:n tiedostonhallitsin, WWW-selain, kuvankatseluohjelma ja paljon muuta. Löydät &konqueror;ista lisätietoja sivulta www.konqueror.org. - &kde; + &konqueror; + &konqueror; on &kde;:n tiedostonhallitsin, WWW-selain, kuvankatseluohjelma ja paljon muuta. Löydät &konqueror;ista lisätietoja sivulta www.konqueror.org. + &kde; - &ksirc; - &ksirc; on &kde;:n mukana tuleva IRC-keskustelujärjestelmän asiakasohjelma. Voit käyttää &ksirc;:iä keskustelemiseen kaikissa IRC-verkoissa. - IRC + &ksirc; + &ksirc; on &kde;:n mukana tuleva IRC-keskustelujärjestelmän asiakasohjelma. Voit käyttää &ksirc;:iä keskustelemiseen kaikissa IRC-verkoissa. + IRC - + - Työpöytäsanasto + Työpöytäsanasto - Vetäminen ja pudottaminen - Vetäminen ja pudottaminen on toiminto, joka helpottaa tekstin, kuvien ja tiedostojen kopioimista ja siirtämistä paikasta toiseen. Vetäminen ja pudottaminen tehdään hiirellä, painamalla hiirellä esimerkiksi kuvaketta &konqueror;in ikkunassa, vetämällä se hiiriosoittimella toiseen ikkunaan pitäen hiiripainike jatkuvasti painettuna ja lopuksi vapauttamalla hiiripainike, jolloin kuvake (tai sen esittämä sisältö) putoaa kohdeikkunaan. - &konqueror; + Vetäminen ja pudottaminen + Vetäminen ja pudottaminen on toiminto, joka helpottaa tekstin, kuvien ja tiedostojen kopioimista ja siirtämistä paikasta toiseen. Vetäminen ja pudottaminen tehdään hiirellä, painamalla hiirellä esimerkiksi kuvaketta &konqueror;in ikkunassa, vetämällä se hiiriosoittimella toiseen ikkunaan pitäen hiiripainike jatkuvasti painettuna ja lopuksi vapauttamalla hiiripainike, jolloin kuvake (tai sen esittämä sisältö) putoaa kohdeikkunaan. + &konqueror; - &GUI; - Graafinen käyttöliittymä, lyhenne sanoista Graphical User Interface. Jokainen työpöytäympäristö, kuten &kde;, on graafinen käyttöliittymä. Useimmissa graafisissa käyttöliittymissä on "ikkunoita" ja ne mahdollistavat hiiren käytön ohjelmien hallintaan. - &kde; + &GUI; + Graafinen käyttöliittymä, lyhenne sanoista Graphical User Interface. Jokainen työpöytäympäristö, kuten &kde;, on graafinen käyttöliittymä. Useimmissa graafisissa käyttöliittymissä on "ikkunoita" ja ne mahdollistavat hiiren käytön ohjelmien hallintaan. + &kde; - &kde; - Lyhenne nimestä K Desktop Environment eli K-työpöytäympäristö. &kde; on johtava graafinen käyttöliittymä &UNIX;-pohjaisille käyttöjärjestelmille. Yksityiskohtaisia lisätietoja on saatavilla www.kde.org-sivuilta. - &GUI; + &kde; + Lyhenne nimestä K Desktop Environment eli K-työpöytäympäristö. &kde; on johtava graafinen käyttöliittymä &UNIX;-pohjaisille käyttöjärjestelmille. Yksityiskohtaisia lisätietoja on saatavilla www.kde.org-sivuilta. + &GUI; - Gnome + Gnome - Lyhenne nimestä GNU Network Object Model Environment eli GNU verkko-oliomalliympäristö. Gnome on yksi johtavista graafisista käyttöliittymistä &UNIX;-käyttöjärjestelmille. - &GUI; + Lyhenne nimestä GNU Network Object Model Environment eli GNU verkko-oliomalliympäristö. Gnome on yksi johtavista graafisista käyttöliittymistä &UNIX;-käyttöjärjestelmille. + &GUI; - Paneeli - Viittaa paneeliin (nimeltään &kicker;), joka yleensä sijaitsee kuvaruudun alareunassa. -&kde; &kicker; + Paneeli + Viittaa paneeliin (nimeltään &kicker;), joka yleensä sijaitsee kuvaruudun alareunassa. +&kde; &kicker; - kaappaminen - Äänitteen lukeminen CD-levyltä ja tallentaminen kiintolevylle. + kaappaminen + Äänitteen lukeminen CD-levyltä ja tallentaminen kiintolevylle. - &kde;:n kehitys + &kde;:n kehitys - &Qt; - &kde;:n graafinen käyttöliittymä on rakennettu &Qt;-ohjelmakirjaston päälle. Qt tarjoaa monia ikkunoiden ja työpöydän muodostamiseen käytettäviä käyttöliittymäelementtejä (niin kutsuttuja widgettejä). Lisätietoja &Qt;:stä löytyy osoitteesta www.trolltech.com. -&kde; &GUI; Widget + &Qt; + &kde;:n graafinen käyttöliittymä on rakennettu &Qt;-ohjelmakirjaston päälle. Qt tarjoaa monia ikkunoiden ja työpöydän muodostamiseen käytettäviä käyttöliittymäelementtejä (niin kutsuttuja widgettejä). Lisätietoja &Qt;:stä löytyy osoitteesta www.trolltech.com. +&kde; &GUI; Widget - i18n - Lyhenne englannin kielen sanasta internationalization, joka tarkoittaa kansainvälistämistä. Kun ohjelma on internationalisoitu hyvin, eivät sen kääntäminen tietyille kielille tai maakohtaisten asetusten tekeminen vaadi lainkaan ohjelmointia. &kde; tukee monia eri kieliä ja i18n-tekniikat helpottavat sen käyttöliittymän ja ohjekirjojen kääntämistä kaikille näille kielille. Lisätietoja &kde;:n internationalisoinnista on saatavilla sivulta i18n.kde.org. -&kde; &GUI; + i18n + Lyhenne englannin kielen sanasta internationalization, joka tarkoittaa kansainvälistämistä. Kun ohjelma on internationalisoitu hyvin, eivät sen kääntäminen tietyille kielille tai maakohtaisten asetusten tekeminen vaadi lainkaan ohjelmointia. &kde; tukee monia eri kieliä ja i18n-tekniikat helpottavat sen käyttöliittymän ja ohjekirjojen kääntämistä kaikille näille kielille. Lisätietoja &kde;:n internationalisoinnista on saatavilla sivulta i18n.kde.org. +&kde; &GUI; - l10n - Lyhenne englannin kielen sanasta localization, joka tarkoittaa lokalisointia eli kotoistusta. Lokalisointi on ohjelman sovittamista paikalliseen ympäristöön ja sisältää esimerkiksi kielen kääntämisen ja valuutan nimen tai ajan kirjoitusmuodon määrittelemisen. Jos ohjelma on internationalisoitu hyvin (kts. i18n), ei lokalisointi vaadi lainkaan ohjelmointia. - i18n + l10n + Lyhenne englannin kielen sanasta localization, joka tarkoittaa lokalisointia eli kotoistusta. Lokalisointi on ohjelman sovittamista paikalliseen ympäristöön ja sisältää esimerkiksi kielen kääntämisen ja valuutan nimen tai ajan kirjoitusmuodon määrittelemisen. Jos ohjelma on internationalisoitu hyvin (kts. i18n), ei lokalisointi vaadi lainkaan ohjelmointia. + i18n - Käyttöliittymäelementti - Käyttöliittymäelementtejä ovat vierityspalkit, painikkeet, syöttökentät ja muut elementit, joita käytetään &kde;:n graafisessa käyttöliittymässä. -&kde; &GUI; + Käyttöliittymäelementti + Käyttöliittymäelementtejä ovat vierityspalkit, painikkeet, syöttökentät ja muut elementit, joita käytetään &kde;:n graafisessa käyttöliittymässä. +&kde; &GUI; - CVS + CVS - Lyhenne nimestä Concurrent Version System eli samanaikainen versiointijärjestelmä. CVS on paljon käytetty tapa hallita tiedostojen versioita, erityisesti ohjelmankehityksessä. Se mahdollistaa useamman kuin yhden henkilön helpon työskentelyn samassa projektissa. Kuvaus &kde;:n viimeisimmän kehitysversion lähdekoodin noutamisesta CVS:llä on saatavilla sivulta http://www.kde.org/anoncvs.html. Lisätietoja CVS:stä on saatavilla sivuilta www.cvshome.org. + Lyhenne nimestä Concurrent Version System eli samanaikainen versiointijärjestelmä. CVS on paljon käytetty tapa hallita tiedostojen versioita, erityisesti ohjelmankehityksessä. Se mahdollistaa useamman kuin yhden henkilön helpon työskentelyn samassa projektissa. Kuvaus &kde;:n viimeisimmän kehitysversion lähdekoodin noutamisesta CVS:llä on saatavilla sivulta http://www.kde.org/anoncvs.html. Lisätietoja CVS:stä on saatavilla sivuilta www.cvshome.org. - Sekalaista + Sekalaista - RFC - Lyhenne sanoista Request For Comment eli kommenttipyyntö. RFC on IETF-organisaation tapa julkaista uusia yhteyskäytäntöjä ja menetelmiä Internet-yhteisön arvioitavaksi. Vaikkakaan RFC:t eivät ole pakollisia, monet sovellukset silti noudattavat niitä, sen jälkeen kun yhteisö on ne hyväksynyt. Lisätietoja RFC:istä on löydettävissä RFC-kotisivuilta. + RFC + Lyhenne sanoista Request For Comment eli kommenttipyyntö. RFC on IETF-organisaation tapa julkaista uusia yhteyskäytäntöjä ja menetelmiä Internet-yhteisön arvioitavaksi. Vaikkakaan RFC:t eivät ole pakollisia, monet sovellukset silti noudattavat niitä, sen jälkeen kun yhteisö on ne hyväksynyt. Lisätietoja RFC:istä on löydettävissä RFC-kotisivuilta. - + - Yhteyskäytännöt + Yhteyskäytännöt - SMB - Lyhenne nimestä Server Message Block eli palvelinviestilohko. SMB on verkkoyhteyskäytäntö, jota käytetään &Microsoft; &Windows; -verkoissa pääsyyn toisten tietokoneiden tiedostokansioihin. - Siirräntätyöskentelijä + SMB + Lyhenne nimestä Server Message Block eli palvelinviestilohko. SMB on verkkoyhteyskäytäntö, jota käytetään &Microsoft; &Windows; -verkoissa pääsyyn toisten tietokoneiden tiedostokansioihin. + Siirräntätyöskentelijä - IRC - Lyhenne nimestä Internet Relay Chat eli Internet-keskustelu. Tarkoittaa RFC 1459 -standardissa määriteltyä yhteyskäytäntöä, joka mahdollistaa tosiaikaisen tekstimuotoisen keskustelun. - RFC + IRC + Lyhenne nimestä Internet Relay Chat eli Internet-keskustelu. Tarkoittaa RFC 1459 -standardissa määriteltyä yhteyskäytäntöä, joka mahdollistaa tosiaikaisen tekstimuotoisen keskustelun. + RFC - host eli isäntä - Isäntäkoneen eli verkkoaseman tunnus. Isäntäkoneen tunnus voi olla joko tunnus /etc/hosts-tiedostossa (kuten muntietokone), Internet-nimi(www.kde.org) tai IP-osoite (192.168.0.10). + host eli isäntä + Isäntäkoneen eli verkkoaseman tunnus. Isäntäkoneen tunnus voi olla joko tunnus /etc/hosts-tiedostossa (kuten muntietokone), Internet-nimi(www.kde.org) tai IP-osoite (192.168.0.10). diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/tdeprintingglossary.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/tdeprintingglossary.docbook index e4a295b86f8..189f922807c 100644 --- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/tdeprintingglossary.docbook +++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/tdeprintingglossary.docbook @@ -11,1244 +11,442 @@ --> - Tulostaminen + Tulostaminen - ACL:t - Lyhenne sanoista Access Control Lists eli pääsynvalvontalistat. Pääsynvalvontalistoja käytetään käyttäjän pääsyoikeuden tarkistamiseen resursseihin pääsemiseksi. Tulostuksen ACL-tuki on käytettävissä ∪︀-tulostusjärjestelmässä. ACL-tuki tulee kehittymään tulevissa ohjelmaversioissa. - Todentaminen + ACL:t + Lyhenne sanoista Access Control Lists eli pääsynvalvontalistat. Pääsynvalvontalistoja käytetään käyttäjän pääsyoikeuden tarkistamiseen resursseihin pääsemiseksi. Tulostuksen ACL-tuki on käytettävissä ∪︀-tulostusjärjestelmässä. ACL-tuki tulee kehittymään tulevissa ohjelmaversioissa. + Todentaminen - AppSocket-yhteyskäytäntö - AppSocket on tulostettavan datan siirtoon käytettävä yhteyskäytäntö, jota kutsutaan usein myös nimellä "suora TCP/IP-tulostus" (Direct TCP/IP Printing). &Hewlett-Packard; on tehnyt AppSockettiin joitain pieniä lisäyksiä ja markkinoinut sitä menestyksekkäästi tuotenimellä "&HP; JetDirect". -&HP; JetDirect -yhteyskäytäntö Suora TCP/IP-tulostus + AppSocket-yhteyskäytäntö + AppSocket on tulostettavan datan siirtoon käytettävä yhteyskäytäntö, jota kutsutaan usein myös nimellä "suora TCP/IP-tulostus" (Direct TCP/IP Printing). &Hewlett-Packard; on tehnyt AppSockettiin joitain pieniä lisäyksiä ja markkinoinut sitä menestyksekkäästi tuotenimellä "&HP; JetDirect". +&HP; JetDirect -yhteyskäytäntö Suora TCP/IP-tulostus - APSfilter - APSfilter on tulostussuodatin, jota käytetään pääasiassa  "perinteisessä" &UNIX;-tulostuksessa (BSD-tyylinen LPD). Se on "kaikki samassa"-suodattimeksi naamioitu kehittynyt sovitinohjelma, joka kutsuu varsinaisia suodattimia tarpeellisten tehtävien suorittamiseen. Se lähettää tulostustyöt automaattisesti näiden suodattimien läpi, perustuen sen suorittamaan analyysiin tulostettavan tiedoston tyypistä. APSfilter-ohjelman on kehittänyt ja sitä ylläpitää Andreas Klemm. APSfilter on samankaltainen kuin Magicfilter ja käyttää tiedostomuunnoksiin pääasiassa Ghostscriptiä. Jotkin Linux-jakeluversiot (kuten &SuSE;) käyttävät APSfilteriä, toiset Magicfilteriä (kuten &RedHat;), kun taas joissain (kuten *BSD:ssä) on valittavissa molemmat. ∪︀-tulostusjärjestelmä ei tarvitse APSfilteriä, sillä siinä on sisäinen &MIME;-tyyppeihin perustuva tiedostotyypin tunnistus ja oma suodatuslogiikka. -Ghostscript Magicfilter &MIME;-tyypit printcap + APSfilter + APSfilter on tulostussuodatin, jota käytetään pääasiassa  "perinteisessä" &UNIX;-tulostuksessa (BSD-tyylinen LPD). Se on "kaikki samassa"-suodattimeksi naamioitu kehittynyt sovitinohjelma, joka kutsuu varsinaisia suodattimia tarpeellisten tehtävien suorittamiseen. Se lähettää tulostustyöt automaattisesti näiden suodattimien läpi, perustuen sen suorittamaan analyysiin tulostettavan tiedoston tyypistä. APSfilter-ohjelman on kehittänyt ja sitä ylläpitää Andreas Klemm. APSfilter on samankaltainen kuin Magicfilter ja käyttää tiedostomuunnoksiin pääasiassa Ghostscriptiä. Jotkin Linux-jakeluversiot (kuten &SuSE;) käyttävät APSfilteriä, toiset Magicfilteriä (kuten &RedHat;), kun taas joissain (kuten *BSD:ssä) on valittavissa molemmat. ∪︀-tulostusjärjestelmä ei tarvitse APSfilteriä, sillä siinä on sisäinen &MIME;-tyyppeihin perustuva tiedostotyypin tunnistus ja oma suodatuslogiikka. +Ghostscript Magicfilter &MIME;-tyypit printcap - Todentaminen - Tietyn henkilön henkilöllisyyden tarkistamista, esimerkiksi käyttäjätunnuksen ja salasanan tai varmenteen avulla, kutsutaan usein todentamiseksi, tunnistamiseksi tai varmentamiseksi. Kun käyttäjä on tunnistettu, voi hän saada pääsyn pyytämäänsä resurssiin, riippuen resurssille määriteltyistä käyttöoikeuksista. Käyttöoikeuksien tarkistus voi perustua esimerkiksi pääsynvalvontalistoihin (ACL). - ACL:t + Todentaminen + Tietyn henkilön henkilöllisyyden tarkistamista, esimerkiksi käyttäjätunnuksen ja salasanan tai varmenteen avulla, kutsutaan usein todentamiseksi, tunnistamiseksi tai varmentamiseksi. Kun käyttäjä on tunnistettu, voi hän saada pääsyn pyytämäänsä resurssiin, riippuen resurssille määriteltyistä käyttöoikeuksista. Käyttöoikeuksien tarkistus voi perustua esimerkiksi pääsynvalvontalistoihin (ACL). + ACL:t - Kaksisuuntainen viestintä - Tulostukseen liittyen, palvelin tai oma tietokone voi saada tulostimelta lisätietoja, kuten tilaviestejä, joko kyselyn tuloksena tai pyytämättä. AppSocket-yhteyskäytäntö (toiselta nimeltään &HP; JetDirect), ∪︀-tulostusjärjestelmä ja IPP-yhteyskäytäntö tukevat kaksisuuntaista viestintää, mutta LPR/LPD ja BSD-tyylinen tulostus eivät. -AppSocket-yhteyskäytäntö ∪︀ Suora TCP/IP-tulostus &HP; JetDirect IPP LPR/LPD + Kaksisuuntainen viestintä + Tulostukseen liittyen, palvelin tai oma tietokone voi saada tulostimelta lisätietoja, kuten tilaviestejä, joko kyselyn tuloksena tai pyytämättä. AppSocket-yhteyskäytäntö (toiselta nimeltään &HP; JetDirect), ∪︀-tulostusjärjestelmä ja IPP-yhteyskäytäntö tukevat kaksisuuntaista viestintää, mutta LPR/LPD ja BSD-tyylinen tulostus eivät. +AppSocket-yhteyskäytäntö ∪︀ Suora TCP/IP-tulostus &HP; JetDirect IPP LPR/LPD - BSD-tyylinen tulostus - Yleinen nimi perinteisen &UNIX;-tulostusmenetelmän eri muunnelmille. Sen ensimmäinen versio ilmaantui 70-luvun alussa BSD &UNIX;-käyttöjärjestelmässä ja se kuvattiin muodollisesti RFC 1179 -standardissa vasta vuonna 1990. Kun BSD:n "etä"-tulostus alunperin suunniteltiin, olivat tulostimet kytketty tietokoneeseen joko sarjayhteydellä tai muuten suoraan (Internetissä oli tuskin enempää kuin 100 konetta!). Tulostimet käyttivät jatkuvaa reijitettyä paperia, joka syötettiin tulostimelle traktorimekanismilla. Tulostimet hakkasivat yksinkertaisia rivejä ASCII-koodattua tekstiä pöydän alla olevasta pahvilaatikosta vedettävälle paperille, joka tuli tulostimesta ulos laskostettuna "paperikäärmeenä". Etätulostus tarkoitti tulostuksen pyytämistä viereisessä huoneessa olevasta tietokoneesta. Kuinka teknologia onkaan muuttunut! Nykytulostimet käyttävät pääasiassa irtoarkkeja ja niissä on sisäänrakennettua älykkyyttä sivujen rasterikuvien piirtämiseen, jotka lähetetään niille käyttäen jotain ilmaisukykyistä sivunkuvauskieltä (PDL, Page Description Language). Monet tulostimet ovat itsenäisiä verkkoasemia, jotka on kytketty mahdollisesti miljoonien käyttäjien verkkoon... Tämä on erinomainen näyte &UNIX;-filosofian joustavuudesta, joka on mahdollistanut "rivikirjoittamisen" luotettavan toiminnan jopa näissä nykyisissä olosuhteissa. Mutta on vihdoin tullut aika siirtyä kohti jotain uutta -- IPP:tä. -IPP ∪︀ LPR/LPD-tulostus + BSD-tyylinen tulostus + Yleinen nimi perinteisen &UNIX;-tulostusmenetelmän eri muunnelmille. Sen ensimmäinen versio ilmaantui 70-luvun alussa BSD &UNIX;-käyttöjärjestelmässä ja se kuvattiin muodollisesti RFC 1179 -standardissa vasta vuonna 1990. Kun BSD:n "etä"-tulostus alunperin suunniteltiin, olivat tulostimet kytketty tietokoneeseen joko sarjayhteydellä tai muuten suoraan (Internetissä oli tuskin enempää kuin 100 konetta!). Tulostimet käyttivät jatkuvaa reijitettyä paperia, joka syötettiin tulostimelle traktorimekanismilla. Tulostimet hakkasivat yksinkertaisia rivejä ASCII-koodattua tekstiä pöydän alla olevasta pahvilaatikosta vedettävälle paperille, joka tuli tulostimesta ulos laskostettuna "paperikäärmeenä". Etätulostus tarkoitti tulostuksen pyytämistä viereisessä huoneessa olevasta tietokoneesta. Kuinka teknologia onkaan muuttunut! Nykytulostimet käyttävät pääasiassa irtoarkkeja ja niissä on sisäänrakennettua älykkyyttä sivujen rasterikuvien piirtämiseen, jotka lähetetään niille käyttäen jotain ilmaisukykyistä sivunkuvauskieltä (PDL, Page Description Language). Monet tulostimet ovat itsenäisiä verkkoasemia, jotka on kytketty mahdollisesti miljoonien käyttäjien verkkoon... Tämä on erinomainen näyte &UNIX;-filosofian joustavuudesta, joka on mahdollistanut "rivikirjoittamisen" luotettavan toiminnan jopa näissä nykyisissä olosuhteissa. Mutta on vihdoin tullut aika siirtyä kohti jotain uutta -- IPP:tä. +IPP ∪︀ LPR/LPD-tulostus - ∪︀ - Lyhenne sanoista Common UNIX Printing System eli yleinen UNIX-tulostusjärjestelmä. ∪︀ on nykyaikaisin &UNIX;- ja Linux-käyttöjärjestelmissä käytettävä tulostusjärjestelmä, joka tarjoaa tulostuspalveluja myös muille alustoille kuten &Microsoft; &Windows;- ja Apple &MacOS; -asiakkaille. Koska se perustuu IPP-yhteyskäytäntöön, kykenee se välttämään kaikki vanhan tyylisen BSD-tulostuksen ongelmat ja tarjoaa varmennuksen, salauksen, pääsynvalvontalistat ja monia muita ominaisuuksia. Samalla se on BSD-tyylisen LPR/LPD:n avulla riittävän yhteensopiva taaksepäin voidakseen palvella kaikkia vanhoja asiakasohjelmia, jotka eivät vielä kykene IPP:hen. ∪︀ kykenee hallitsemaan kaikkia &PostScript;-tulostimia käyttämällä laitevalmistajien toimittamia PPD-tulostinkuvaustiedostoja (PostScript Printer Description file), jotka oli alunperin tarkoitettu tulostukselle vain &Microsoft; Windows NT -käyttöjärjestelmässä. &kde;-tulostus toimii parhaiten käyttämällä ∪︀:ia. -ACL:t Varmentaminen BSD-tyylinen tulostus IPP TDEPrint LPR/LPD PPD + ∪︀ + Lyhenne sanoista Common UNIX Printing System eli yleinen UNIX-tulostusjärjestelmä. ∪︀ on nykyaikaisin &UNIX;- ja Linux-käyttöjärjestelmissä käytettävä tulostusjärjestelmä, joka tarjoaa tulostuspalveluja myös muille alustoille kuten &Microsoft; &Windows;- ja Apple &MacOS; -asiakkaille. Koska se perustuu IPP-yhteyskäytäntöön, kykenee se välttämään kaikki vanhan tyylisen BSD-tulostuksen ongelmat ja tarjoaa varmennuksen, salauksen, pääsynvalvontalistat ja monia muita ominaisuuksia. Samalla se on BSD-tyylisen LPR/LPD:n avulla riittävän yhteensopiva taaksepäin voidakseen palvella kaikkia vanhoja asiakasohjelmia, jotka eivät vielä kykene IPP:hen. ∪︀ kykenee hallitsemaan kaikkia &PostScript;-tulostimia käyttämällä laitevalmistajien toimittamia PPD-tulostinkuvaustiedostoja (PostScript Printer Description file), jotka oli alunperin tarkoitettu tulostukselle vain &Microsoft; Windows NT -käyttöjärjestelmässä. &kde;-tulostus toimii parhaiten käyttämällä ∪︀:ia. +ACL:t Varmentaminen BSD-tyylinen tulostus IPP TDEPrint LPR/LPD PPD - ∪︀-UKK - Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin (UKK) ∪︀ista on saatavilla vain saksaksi (käännös on tulossa). ∪︀-FAQ on arvokas lähde joka vastaa ∪︀in uusien käyttäjien moniin kysymyksiin. - TDEPrint-käsikirja + ∪︀-UKK + Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin (UKK) ∪︀ista on saatavilla vain saksaksi (käännös on tulossa). ∪︀-FAQ on arvokas lähde joka vastaa ∪︀in uusien käyttäjien moniin kysymyksiin. + TDEPrint-käsikirja - ∪︀-O-Matic - ∪︀-O-Matic oli ensimmäinen "kolmannen osapuolen" liitännäinen ∪︀-tulostusjärjestelmään. Se on saatavilla Linuxprinting.org-sivustosta, joka tarjoaa PPD-tiedostojen luontipalvelun. Se ohjaa tulostuksen, yhdessä ylimääräisenä ∪︀-taustalisäkkeenä asennettavan cupsomatic-ohjelman kanssa, sisäisestä pstops-suodattimesta sopivien Ghostscript-suodattimien ketjuun. Suodatuksen jälkeen se antaa tulostusdatan takaisin ∪︀in taustajärjestelmänä toimivaan tulostusjonoon tulostimelle lähetettäväksi. Tällä tavalla ∪︀-O-Matic tarjoaa tuen kaikille sellaisille tulostimille, jotka ovat aiemmin toimineet "perinteisessä" Ghostscript-ympäristössä. ∪︀-O-Matic on nykyään korvattu kyvykkäämmällä PPD-O-Maticilla. -cupsomatic PPD-O-Matic Foomatic + ∪︀-O-Matic + ∪︀-O-Matic oli ensimmäinen "kolmannen osapuolen" liitännäinen ∪︀-tulostusjärjestelmään. Se on saatavilla Linuxprinting.org-sivustosta, joka tarjoaa PPD-tiedostojen luontipalvelun. Se ohjaa tulostuksen, yhdessä ylimääräisenä ∪︀-taustalisäkkeenä asennettavan cupsomatic-ohjelman kanssa, sisäisestä pstops-suodattimesta sopivien Ghostscript-suodattimien ketjuun. Suodatuksen jälkeen se antaa tulostusdatan takaisin ∪︀in taustajärjestelmänä toimivaan tulostusjonoon tulostimelle lähetettäväksi. Tällä tavalla ∪︀-O-Matic tarjoaa tuen kaikille sellaisille tulostimille, jotka ovat aiemmin toimineet "perinteisessä" Ghostscript-ympäristössä. ∪︀-O-Matic on nykyään korvattu kyvykkäämmällä PPD-O-Maticilla. +cupsomatic PPD-O-Matic Foomatic - cupsomatic - cupsomatic on ohjelma, joka tarvitaan järjestelmässäsi (Perl-asennuksen lisäksi), jotta ∪︀-O-Maticilla tai PPD-O-Maticilla luodut PPD-ohjaimet toimisivat ∪︀:in kanssa. Sen on kehittänyt Grant Taylor, Linux-tulostus HOWTO:n kirjoittaja ja Linuxprinting.org-sivuston tulostintietokannan ylläpitäjä. -∪︀-O-Matic Foomatic cupsomatic + cupsomatic + cupsomatic on ohjelma, joka tarvitaan järjestelmässäsi (Perl-asennuksen lisäksi), jotta ∪︀-O-Maticilla tai PPD-O-Maticilla luodut PPD-ohjaimet toimisivat ∪︀:in kanssa. Sen on kehittänyt Grant Taylor, Linux-tulostus HOWTO:n kirjoittaja ja Linuxprinting.org-sivuston tulostintietokannan ylläpitäjä. +∪︀-O-Matic Foomatic cupsomatic - Demoni - (Daemon) Lyhenne sanoista Disk and execution monitor eli levy- ja suoritusvalvoja; kaikissa &UNIX;-järjestelmissä on demoneita, jotka suorittavat tiettyjä tehtäviä ilman käyttäjän ohjausta. &Microsoft; &Windows;issa vastaavia ohjelmia ja niiden suorittamia tehtäviä kutsutaan "palveluiksi" (services). LPD (Line Printer Daemon eli rivikirjoitindemoni) on yksi esimerkki vanhemmissa &UNIX;-järjestelmissä käytetyistä demoneista. ∪︀in, joka myös toimii demonin välityksellä, odotetaan tulevan &UNIX;-maailmassa LPD:n seuraajaksi. - SPOOLing + Demoni + (Daemon) Lyhenne sanoista Disk and execution monitor eli levy- ja suoritusvalvoja; kaikissa &UNIX;-järjestelmissä on demoneita, jotka suorittavat tiettyjä tehtäviä ilman käyttäjän ohjausta. &Microsoft; &Windows;issa vastaavia ohjelmia ja niiden suorittamia tehtäviä kutsutaan "palveluiksi" (services). LPD (Line Printer Daemon eli rivikirjoitindemoni) on yksi esimerkki vanhemmissa &UNIX;-järjestelmissä käytetyistä demoneista. ∪︀in, joka myös toimii demonin välityksellä, odotetaan tulevan &UNIX;-maailmassa LPD:n seuraajaksi. + SPOOLing - Tietokanta, Linuxprinting.org - Jo monia vuosia sitten, kun tulostus oli Linuxissa vielä vaikeaa ja useimmat Linux-käyttäjät tunsivat vain komentorivitulostuksen, eikä tulostinkohtaisia tulostusasetuksia voinut vielä tehdä, Grant Taylor, "Linux-tulostaminen HOWTO":n kirjoittaja, keräsi kaiken löytämänsä tiedon tulostimista, ajureista ja suodattimista tietokannaksi. Kun ∪︀-tulostusjärjestelmä laajensi PPD-ajureiden käytön myös muihin kuin PostScript-tulostimiin, Grant ymmärsi tietokantansa mahdollisuudet: jos tulostinmäärittelyt laitettaisiin PPD-yhteensopiviin tiedostoihin, saataisiin ∪︀in koko teho hyödynnettyä myös perinteisillä tulostusajureilla. Tämä on sittemmin kehittynyt laajemmaksi toiminnoksi, joka tunnetaan nimellä "Foomatic". Foomatic laajentaa muiden kuin ∪︀-tulostusjonojen (LPR/LPD, LPRng, PDQ, PPR) kykyjä käyttämällä ∪︀issa käytettyjä menetelmiä. Linuxprinting-tietokanta ei ole tarkoitettu vain Linuxille -- muidenkin &UNIX;-pohjaisten käyttöjärjestelmien, kuten *BSD:n ja &MacOS; X:n, käyttäjät voivat hyötyä tietokannan sisältämistä tiedoista ja ohjelmista. -Foomatic Linuxprinting-tietokanta + Tietokanta, Linuxprinting.org + Jo monia vuosia sitten, kun tulostus oli Linuxissa vielä vaikeaa ja useimmat Linux-käyttäjät tunsivat vain komentorivitulostuksen, eikä tulostinkohtaisia tulostusasetuksia voinut vielä tehdä, Grant Taylor, "Linux-tulostaminen HOWTO":n kirjoittaja, keräsi kaiken löytämänsä tiedon tulostimista, ajureista ja suodattimista tietokannaksi. Kun ∪︀-tulostusjärjestelmä laajensi PPD-ajureiden käytön myös muihin kuin PostScript-tulostimiin, Grant ymmärsi tietokantansa mahdollisuudet: jos tulostinmäärittelyt laitettaisiin PPD-yhteensopiviin tiedostoihin, saataisiin ∪︀in koko teho hyödynnettyä myös perinteisillä tulostusajureilla. Tämä on sittemmin kehittynyt laajemmaksi toiminnoksi, joka tunnetaan nimellä "Foomatic". Foomatic laajentaa muiden kuin ∪︀-tulostusjonojen (LPR/LPD, LPRng, PDQ, PPR) kykyjä käyttämällä ∪︀issa käytettyjä menetelmiä. Linuxprinting-tietokanta ei ole tarkoitettu vain Linuxille -- muidenkin &UNIX;-pohjaisten käyttöjärjestelmien, kuten *BSD:n ja &MacOS; X:n, käyttäjät voivat hyötyä tietokannan sisältämistä tiedoista ja ohjelmista. +Foomatic Linuxprinting-tietokanta - Suora TCP/IP-tulostus - Tämä menetelmä käyttää tavallisesti TCP/IP-yhteyskäytännön porttia numero 9100 yhteyden ottamiseen tulostimelle. Se toimii monien nykyaikaisten verkkotulostimien kanssa ja siinä on joitain etuja LPR/LPD-tulostukseen nähden; se on nopeampi ja tukee palautteen vastaanottamista tulostimelta takaisin tulostuksen lähettäneelle tietokoneelle. -AppSocket-yhteyskäytäntö &HP; JetDirect -yhteyskäytäntö + Suora TCP/IP-tulostus + Tämä menetelmä käyttää tavallisesti TCP/IP-yhteyskäytännön porttia numero 9100 yhteyden ottamiseen tulostimelle. Se toimii monien nykyaikaisten verkkotulostimien kanssa ja siinä on joitain etuja LPR/LPD-tulostukseen nähden; se on nopeampi ja tukee palautteen vastaanottamista tulostimelta takaisin tulostuksen lähettäneelle tietokoneelle. +AppSocket-yhteyskäytäntö &HP; JetDirect -yhteyskäytäntö - Ajurit, tulostinajurit - Nimi "tulostinajuri" ei sovellu Linux- tai &UNIX;-käyttöjärjestelmiin aivan täsmällisesti, siinä merkityksessä kuin sitä käytetään &Microsoft; &Windows; -käyttöjärjestelmässä. &UNIX;:issa "ajurin" toiminnallisuus saadaan aikaiseksi usean eri modulaarisen komponentin yhteistoiminnalla. "Suodattimet" muodostavat &UNIX;-tulostinajurien ytimen. Suodattimet muuntavat tulostustiedostoja tietystä syötemuodosta sellaiseen, jonka käytettävä tulostin hyväksyy. Monissa tapauksissa on tarpeellista yhdistää useita suodattimia "suodatinketjuksi", jonka tekemän viimeisen muunnoksen tulos lähetetään tulostimelle. Varsinainen tulostusdatan siirto tulostuslaitteelle tapahtuu erillisen taustaprosessin toimesta. -Suodatin PPD:t + Ajurit, tulostinajurit + Nimi "tulostinajuri" ei sovellu Linux- tai &UNIX;-käyttöjärjestelmiin aivan täsmällisesti, siinä merkityksessä kuin sitä käytetään &Microsoft; &Windows; -käyttöjärjestelmässä. &UNIX;:issa "ajurin" toiminnallisuus saadaan aikaiseksi usean eri modulaarisen komponentin yhteistoiminnalla. "Suodattimet" muodostavat &UNIX;-tulostinajurien ytimen. Suodattimet muuntavat tulostustiedostoja tietystä syötemuodosta sellaiseen, jonka käytettävä tulostin hyväksyy. Monissa tapauksissa on tarpeellista yhdistää useita suodattimia "suodatinketjuksi", jonka tekemän viimeisen muunnoksen tulos lähetetään tulostimelle. Varsinainen tulostusdatan siirto tulostuslaitteelle tapahtuu erillisen taustaprosessin toimesta. +Suodatin PPD:t - Easy Software Products - Mike Sweetin yritys, joka on antanut vapaiden ohjelmistojen yhteisölle monia merkittäviä ohjelmistotuotteita, mukaan lukien Gimp-Printin alkuperäisen version, EPM-ohjelmistopaketointityökalun ja HTMLDOC-dokumentaatiojärjestelmän (jota "Linux-dokumentaatioprojekti"käyttää HOWTO:jen PDF-versioiden tekemiseen) -- mutta erityisesti ∪︀in ('Common &UNIX; Printing System' eli yleinen &UNIX;-tulostusjärjestelmä). Easy Software Products rahoittaa liiketoimintansa myymällä kaupallista versiota ∪︀ista, nimeltään ESP PrintPro, joka sisältää joitain ammattikäyttöön tarkoitettuja parannuksia. -∪︀ ESP PrintPro ESP Gimp-Print + Easy Software Products + Mike Sweetin yritys, joka on antanut vapaiden ohjelmistojen yhteisölle monia merkittäviä ohjelmistotuotteita, mukaan lukien Gimp-Printin alkuperäisen version, EPM-ohjelmistopaketointityökalun ja HTMLDOC-dokumentaatiojärjestelmän (jota "Linux-dokumentaatioprojekti"käyttää HOWTO:jen PDF-versioiden tekemiseen) -- mutta erityisesti ∪︀in ('Common &UNIX; Printing System' eli yleinen &UNIX;-tulostusjärjestelmä). Easy Software Products rahoittaa liiketoimintansa myymällä kaupallista versiota ∪︀ista, nimeltään ESP PrintPro, joka sisältää joitain ammattikäyttöön tarkoitettuja parannuksia. +∪︀ ESP PrintPro ESP Gimp-Print - Salaus - Luottamuksellisen datan salaus on tärkeää, jos aiot siirtää sen Internetin läpi tai edes paikallisverkossa. Tulostus perinteisten yhteyskäytäntöjen avulla ei ole lainkaan salattua ja &PostScript;- tai PCL-muotoisen tulostusdatan salakuunteleminen verkossa on erittäin helppoa. Siksi IPP-yhteyskäytännön suunnittelussa otettiin huomioon mahdollisuus käyttää erilaisia salausmekanismeja helposti lisäkkeinä, samalla tapaa kuin HTTP-liikenteessä käytettyjä SSL- ja TLS-salausstandardeja. -Pääsyoikeuksien tarkistaminen ∪︀ IPP SSL TLS + Salaus + Luottamuksellisen datan salaus on tärkeää, jos aiot siirtää sen Internetin läpi tai edes paikallisverkossa. Tulostus perinteisten yhteyskäytäntöjen avulla ei ole lainkaan salattua ja &PostScript;- tai PCL-muotoisen tulostusdatan salakuunteleminen verkossa on erittäin helppoa. Siksi IPP-yhteyskäytännön suunnittelussa otettiin huomioon mahdollisuus käyttää erilaisia salausmekanismeja helposti lisäkkeinä, samalla tapaa kuin HTTP-liikenteessä käytettyjä SSL- ja TLS-salausstandardeja. +Pääsyoikeuksien tarkistaminen ∪︀ IPP SSL TLS - Epson - Epson-mustesuihkutulostimet ovat vapaiden tulostinajurien parhaiten tukemia tulostimia, sillä yritys on avoimesti luovuttanut laitteidensa teknisten tiedot ajurien kehittäjille. Gimp-Print -tulostusajurien saavuttama erinomainen tulostuslaatu Epson Stylus -sarjan tulostimilla on tämän avoimuuden ansiota. Epson on myös maksanut vapaita tulostinajureita tuottaneelle Easy Software Products -yritykselle Ghostscriptin ("ESP GhostScript") parannetun version kehittämisestä Epsonin tulostimien tuen parantamiseksi. - ESP Ghostscript + Epson + Epson-mustesuihkutulostimet ovat vapaiden tulostinajurien parhaiten tukemia tulostimia, sillä yritys on avoimesti luovuttanut laitteidensa teknisten tiedot ajurien kehittäjille. Gimp-Print -tulostusajurien saavuttama erinomainen tulostuslaatu Epson Stylus -sarjan tulostimilla on tämän avoimuuden ansiota. Epson on myös maksanut vapaita tulostinajureita tuottaneelle Easy Software Products -yritykselle Ghostscriptin ("ESP GhostScript") parannetun version kehittämisestä Epsonin tulostimien tuen parantamiseksi. + ESP Ghostscript - Koodinvaihtojaksot - Ensimmäiset koskaan tehdyt tulostimet tulostivat vain ASCII-koodattua dataa. Uuden rivin tai sivun vaihto tapahtui tietyillä komentojaksoilla, jotka alkoivat erityisellä [ESC]-koodinvaihtomerkillä. &HP; kehitti tätä menetelmää PCL-ohjauskielensä eri versioissa, kunnes siitä kehittyi se täydellisen ilmaisuvoimainen sivunkuvauskieli (PDL, Page Description Language), jota nykyään käytetään. -PCL PDL + Koodinvaihtojaksot + Ensimmäiset koskaan tehdyt tulostimet tulostivat vain ASCII-koodattua dataa. Uuden rivin tai sivun vaihto tapahtui tietyillä komentojaksoilla, jotka alkoivat erityisellä [ESC]-koodinvaihtomerkillä. &HP; kehitti tätä menetelmää PCL-ohjauskielensä eri versioissa, kunnes siitä kehittyi se täydellisen ilmaisuvoimainen sivunkuvauskieli (PDL, Page Description Language), jota nykyään käytetään. +PCL PDL - ESC/P - Lyhenne sanoista Epson Standard Codes for Printers eli Epsonin standardikoodit tulostimille. Epsonin ECP/P on yksi parhaiten tunnetuista tulostinkielistä, yhdessä &PostScript;in ja PCL:n kanssa. -PCL &PostScript; hpgl + ESC/P + Lyhenne sanoista Epson Standard Codes for Printers eli Epsonin standardikoodit tulostimille. Epsonin ECP/P on yksi parhaiten tunnetuista tulostinkielistä, yhdessä &PostScript;in ja PCL:n kanssa. +PCL &PostScript; hpgl - ESP - Lyhenne Easy Software Products -yrityksen nimestä. ESP on yritys joka kehitti ∪︀in ("Common &UNIX; Printing System" eli yleinen &UNIX;-tulostusjärjestelmä). -Easy Software Products ∪︀ ESP PrintPro + ESP + Lyhenne Easy Software Products -yrityksen nimestä. ESP on yritys joka kehitti ∪︀in ("Common &UNIX; Printing System" eli yleinen &UNIX;-tulostusjärjestelmä). +Easy Software Products ∪︀ ESP PrintPro - ESP Ghostscript - Easy Software Product -yhtiön ylläpitämä versio Ghostscript-tulostusohjelmasta. Se sisältää esikäännetyt Gimp-Print -ajurit monille mustesuihkutulostimille ja joitain muita lisäetuja. ESP Ghostscriptillä on mahdollista saada valokuvatason tulostuksia monilla tulostimilla, erityisesti Epson Stylus -tulostimilla. ESP Ghostscript on lisensoitu vapaan GPL-lisenssin alaisuudessa. -Easy Software Products ∪︀ ESP PrintPro + ESP Ghostscript + Easy Software Product -yhtiön ylläpitämä versio Ghostscript-tulostusohjelmasta. Se sisältää esikäännetyt Gimp-Print -ajurit monille mustesuihkutulostimille ja joitain muita lisäetuja. ESP Ghostscriptillä on mahdollista saada valokuvatason tulostuksia monilla tulostimilla, erityisesti Epson Stylus -tulostimilla. ESP Ghostscript on lisensoitu vapaan GPL-lisenssin alaisuudessa. +Easy Software Products ∪︀ ESP PrintPro - ESP PrintPro - ∪︀in ("Common &UNIX; Printing System" eli yleinen &UNIX;- tulostusjärjestelmä) kehittäjät myyvät tätä kaupallista parannusta ∪︀iin. Sen mukana tulee 2,300 tulostinajuria monille kaupallisille &UNIX;-alustoille. ESP PrintPro:n on tarkoitus olla "heti käytettävissä", korkeintaan vähäisillä käyttäjien ja ylläpitäjien määrityksillä. ESP myy myös tukisopimuksia ∪︀in ja PrintPro:n käyttäjille. Tämä kaupallinen tukipalvelu rahoittaa ohjelmoijia jotka kehittävät ∪︀in vapaata versiota. - ∪︀ + ESP PrintPro + ∪︀in ("Common &UNIX; Printing System" eli yleinen &UNIX;- tulostusjärjestelmä) kehittäjät myyvät tätä kaupallista parannusta ∪︀iin. Sen mukana tulee 2,300 tulostinajuria monille kaupallisille &UNIX;-alustoille. ESP PrintPro:n on tarkoitus olla "heti käytettävissä", korkeintaan vähäisillä käyttäjien ja ylläpitäjien määrityksillä. ESP myy myös tukisopimuksia ∪︀in ja PrintPro:n käyttäjille. Tämä kaupallinen tukipalvelu rahoittaa ohjelmoijia jotka kehittävät ∪︀in vapaata versiota. + ∪︀ - Suodatin - Suodattimet ovat yleisesti ohjelmia, jotka lukevat syötedataa, tekevät sille jotain ja tulostavat sen tulostedatana. Kun puhutaan tulostuksesta, ovat suodattimet ohjelmia, jotka voivat muuttaa kirjoittimella tulostettavaksi tarkoitetun, mutta väärässä tiedostomuodossa olevan, tiedoston tulostettavaan muotoon. Toisinaan täytyy käyttää kokonaisia "suodatinketjuja" tiedostojen muuntamiseen, putkittamalla yhden suodattimen ulostulo seuraavan syötteeksi. -Ghostscript RIP + Suodatin + Suodattimet ovat yleisesti ohjelmia, jotka lukevat syötedataa, tekevät sille jotain ja tulostavat sen tulostedatana. Kun puhutaan tulostuksesta, ovat suodattimet ohjelmia, jotka voivat muuttaa kirjoittimella tulostettavaksi tarkoitetun, mutta väärässä tiedostomuodossa olevan, tiedoston tulostettavaan muotoon. Toisinaan täytyy käyttää kokonaisia "suodatinketjuja" tiedostojen muuntamiseen, putkittamalla yhden suodattimen ulostulo seuraavan syötteeksi. +Ghostscript RIP - Foomatic - Foomatic on yleisnimi, joka kattaa joukon erilaisia työkaluja Linuxprinting.org-sivustossa. Näiden työkalujen tarkoituksena on tehdä perinteisten Ghostscript- ja muiden tulostussuodattimien käytöstä helpompaa ja laajentaa niiden kykyjä lisäämällä enemmän asetusparametreja. Foomaticin eri tyyppejä ovat ∪︀-O-Matic, PPD-O-Matic, PDQ-O-Matic, LPD-O-Matic, PPR-O-Matic, MF-O-Matic ja Direct-O-Matic. Kaikki nämä ohjelmat mahdollistavat tulostimien asetustiedostojen automaattisen luomisen, valitsemalla sopiva tulostinmalli ja kyseiselle mallille suositeltu tai vaihtoehtoinen ajuri. Foomatic on vähitellen kehittynyt "metajonoksi", joka mahdollistaa yhtenäistettyjen komentojen käyttämisen Foomaticin takana olevan tulostus-alijärjestelmän asetusparametrien asettamiseen (tämä on kuitenkin paljon monimutkaisempaa kuin TDEPrintin graafinen käyttöliittymä, jonka avulla voi myös tehdä samantapaisia tehtäviä eri tulostusjärjestelmillä). -∪︀-O-Matic PPD-O-Matic cupsomatic + Foomatic + Foomatic on yleisnimi, joka kattaa joukon erilaisia työkaluja Linuxprinting.org-sivustossa. Näiden työkalujen tarkoituksena on tehdä perinteisten Ghostscript- ja muiden tulostussuodattimien käytöstä helpompaa ja laajentaa niiden kykyjä lisäämällä enemmän asetusparametreja. Foomaticin eri tyyppejä ovat ∪︀-O-Matic, PPD-O-Matic, PDQ-O-Matic, LPD-O-Matic, PPR-O-Matic, MF-O-Matic ja Direct-O-Matic. Kaikki nämä ohjelmat mahdollistavat tulostimien asetustiedostojen automaattisen luomisen, valitsemalla sopiva tulostinmalli ja kyseiselle mallille suositeltu tai vaihtoehtoinen ajuri. Foomatic on vähitellen kehittynyt "metajonoksi", joka mahdollistaa yhtenäistettyjen komentojen käyttämisen Foomaticin takana olevan tulostus-alijärjestelmän asetusparametrien asettamiseen (tämä on kuitenkin paljon monimutkaisempaa kuin TDEPrintin graafinen käyttöliittymä, jonka avulla voi myös tehdä samantapaisia tehtäviä eri tulostusjärjestelmillä). +∪︀-O-Matic PPD-O-Matic cupsomatic - Ghostscript - Ghostscript on ohjelmallisesti toteutettu &PostScript;-rasteroija (RIP), jonka on alunperin kehittänyt L. Peter Deutsch. Ghostscriptistä on aina saatavilla vapaaseen käyttöön ja levitykseen tarkoitettu GPL-lisensoitu, yleensä noin vuoden vanha versio, kun uusinta versiota myydään kaupallisesti toisenlaisen lisenssin alaisuudessa. Ghostscriptiä käytetään laajasti Linux- ja &UNIX;-käyttöjärjestelmien tulostusjärjestelmissä &PostScript;-sivunkuvausten muuttamiseen rasteridataksi, joka sopii lähetettäväksi muille kuin &PostScript;-tulostimille. -&PostScript; RIP + Ghostscript + Ghostscript on ohjelmallisesti toteutettu &PostScript;-rasteroija (RIP), jonka on alunperin kehittänyt L. Peter Deutsch. Ghostscriptistä on aina saatavilla vapaaseen käyttöön ja levitykseen tarkoitettu GPL-lisensoitu, yleensä noin vuoden vanha versio, kun uusinta versiota myydään kaupallisesti toisenlaisen lisenssin alaisuudessa. Ghostscriptiä käytetään laajasti Linux- ja &UNIX;-käyttöjärjestelmien tulostusjärjestelmissä &PostScript;-sivunkuvausten muuttamiseen rasteridataksi, joka sopii lähetettäväksi muille kuin &PostScript;-tulostimille. +&PostScript; RIP - Gimp-Print - Gimp-Print oli alunperin suositulle Gimp-kuvankäsittelyohjelmalle tarkoitettu tulostukseen käytetty liitännäinen, mutta sittemmin se on levinnyt myös yleisempään käyttöön ja sen koodipohja on käännettävissä myös moniin muihin ohjelmiin. Gimp-Printiä käytetään nykyään monissa PPD-tulostinkuvauksissa ja yhdistetyissä suodattimissa, jotka toimivat saumattomasti ∪︀in kanssa tarjoten tuen noin 130eri tulostinmallille, usein valokuvatason tulostukseen. Toisekseen sitä käytetään Ghostscript-suodattimessa, jota mikä tahansa muu ohjelmallista kuvanrasterointia (RIP) tarvitseva ohjelma voi käyttää. Lisäksi sitä voivat käyttää kaikki muut ohjelmat, jotka tarvitsevat rasterointifunktioita suoraan. -Lexmark-ajurit RIP Ghostscript + Gimp-Print + Gimp-Print oli alunperin suositulle Gimp-kuvankäsittelyohjelmalle tarkoitettu tulostukseen käytetty liitännäinen, mutta sittemmin se on levinnyt myös yleisempään käyttöön ja sen koodipohja on käännettävissä myös moniin muihin ohjelmiin. Gimp-Printiä käytetään nykyään monissa PPD-tulostinkuvauksissa ja yhdistetyissä suodattimissa, jotka toimivat saumattomasti ∪︀in kanssa tarjoten tuen noin 130eri tulostinmallille, usein valokuvatason tulostukseen. Toisekseen sitä käytetään Ghostscript-suodattimessa, jota mikä tahansa muu ohjelmallista kuvanrasterointia (RIP) tarvitseva ohjelma voi käyttää. Lisäksi sitä voivat käyttää kaikki muut ohjelmat, jotka tarvitsevat rasterointifunktioita suoraan. +Lexmark-ajurit RIP Ghostscript - &HP; - Lyhenne nimestä Hewlett-Packard; yksi ensimmäisistä tulostimia valmistaneista yrityksistä, jotka julkaisivat tulostimilleen Linux-ajurit. Hewlett-Packard on sittemmin julkaissut myös "HPIJS"-ajuripaketin vapaalla lisenssillä lähdekoodeineen. Hewlett-Packard on ensimmäinen näin tehnyt tulostinvalmistaja. HPIJS tukee useimpia nykyisiä InkJet- ja DeskJet-tulostinmalleja. + &HP; + Lyhenne nimestä Hewlett-Packard; yksi ensimmäisistä tulostimia valmistaneista yrityksistä, jotka julkaisivat tulostimilleen Linux-ajurit. Hewlett-Packard on sittemmin julkaissut myös "HPIJS"-ajuripaketin vapaalla lisenssillä lähdekoodeineen. Hewlett-Packard on ensimmäinen näin tehnyt tulostinvalmistaja. HPIJS tukee useimpia nykyisiä InkJet- ja DeskJet-tulostinmalleja. - &HP;/GL - Lyhenne nimestä &HP; Graphical Language eli Hewlett-Packardin graafinen kieli. HP/GL on pääasiassa piirtureiden käyttämä tulostinkieli. Monet tietokoneavusteiseen suunnitteluun tarkoitetut CAD-ohjelmat tulostavat &HP;/GL-tiedostoja. -ESC/P PCL &PostScript; + &HP;/GL + Lyhenne nimestä &HP; Graphical Language eli Hewlett-Packardin graafinen kieli. HP/GL on pääasiassa piirtureiden käyttämä tulostinkieli. Monet tietokoneavusteiseen suunnitteluun tarkoitetut CAD-ohjelmat tulostavat &HP;/GL-tiedostoja. +ESC/P PCL &PostScript; - &HP; JetDirect -yhteyskäytäntö - Hewlett-Packardin tavaramerkki, joka tarkoittaa heidän toteutustaan tulostuksen tiedonsiirrossa käytettävästä yhteyskäytännöstä, joka tunnetaan yleisemmin nimellä AppSocket-yhteyskäytäntö tai "suora TCP/IP-tulostus" (Direct TCP/IP Printing). -AppSocket-yhteyskäytäntö Suora TCP/IP-tulostus + &HP; JetDirect -yhteyskäytäntö + Hewlett-Packardin tavaramerkki, joka tarkoittaa heidän toteutustaan tulostuksen tiedonsiirrossa käytettävästä yhteyskäytännöstä, joka tunnetaan yleisemmin nimellä AppSocket-yhteyskäytäntö tai "suora TCP/IP-tulostus" (Direct TCP/IP Printing). +AppSocket-yhteyskäytäntö Suora TCP/IP-tulostus - IETF - Lyhenne nimestä Internet Engineering Task Force, joka on Internet-, ohjelmisto- ja laitteistoasiantuntijoiden ryhmittymä. Nämä asiantuntijat neuvottelevat uusista verkkoteknologioista ja päätyvät usein lopputuloksiin, joita usein pidetään standardeina. "TCP/IP" on tunnetuin esimerkki tällaisista standardeista. IETF-standardit, sekä niiden luonnokset, keskustelut, ideat ja monet käyttökelpoiset ohjeet julkaistaan sarjassa "RFC"-dokumentteja. -IPP PWG RFC + IETF + Lyhenne nimestä Internet Engineering Task Force, joka on Internet-, ohjelmisto- ja laitteistoasiantuntijoiden ryhmittymä. Nämä asiantuntijat neuvottelevat uusista verkkoteknologioista ja päätyvät usein lopputuloksiin, joita usein pidetään standardeina. "TCP/IP" on tunnetuin esimerkki tällaisista standardeista. IETF-standardit, sekä niiden luonnokset, keskustelut, ideat ja monet käyttökelpoiset ohjeet julkaistaan sarjassa "RFC"-dokumentteja. +IPP PWG RFC - IPP - Lyhenne nimestä Internet Printing Protocol eli Internet-tulostuksen yhteyskäytäntö. IPP on Printer Working Groupin (PWG) suunnittelema yhteyskäytäntö, joka on määritelty sarjassa IETF:n hyväksymiä RFC-dokumentteja. IPP on täysin uusi verkkotulostuksen arkkitehtuuri, mutta se käyttää erittäin hyvin tunnettua ja laajalti käytettyä tapaa varsinaiseen tiedonsiirtoon, nimittäin HTTP versio 1.1:tä! Välttämällä keksimästä pyörää uudelleen ja käyttämällä olemassaolevaa Internet-standardia, IPP:hen on suhteellisen helppoa liittää muita HTTP-yhteensopivia standardimekanismeja, kuten varmennustekniikoita, siirretyn datan SSL- tai TSL-salauksen ja LDAP:in hakemistopalveluita varten (tulostimia, laiteasetuksia, ajureita, hintoja ja verkkoa koskevien tietojen jakamiseen tai salasanojen tarkistamiseen). -∪︀ PWG IETF RFC TLS + IPP + Lyhenne nimestä Internet Printing Protocol eli Internet-tulostuksen yhteyskäytäntö. IPP on Printer Working Groupin (PWG) suunnittelema yhteyskäytäntö, joka on määritelty sarjassa IETF:n hyväksymiä RFC-dokumentteja. IPP on täysin uusi verkkotulostuksen arkkitehtuuri, mutta se käyttää erittäin hyvin tunnettua ja laajalti käytettyä tapaa varsinaiseen tiedonsiirtoon, nimittäin HTTP versio 1.1:tä! Välttämällä keksimästä pyörää uudelleen ja käyttämällä olemassaolevaa Internet-standardia, IPP:hen on suhteellisen helppoa liittää muita HTTP-yhteensopivia standardimekanismeja, kuten varmennustekniikoita, siirretyn datan SSL- tai TSL-salauksen ja LDAP:in hakemistopalveluita varten (tulostimia, laiteasetuksia, ajureita, hintoja ja verkkoa koskevien tietojen jakamiseen tai salasanojen tarkistamiseen). +∪︀ PWG IETF RFC TLS - TDEPrint - TDEPrint on &kde;:n versiossa 2.2 ja sitä uudemmissa oleva tulostusjärjestelmä, jonka avulla voi hallita tulostuksen eri alijärjestelmien (∪︀, BSD-tyylinen LPR/LPD, RLPR, jne) ominaisuuksia ja asetuksia helppokäyttöisten graafisten käyttöliittymien avulla. Päivittäisessä käytössä tärkein ohjelma on "kprinter", uusi graafisen käyttöliittymän tarjoava tulostuskomento (monet ohjelmat käyttävät sitä sisäisesti tulostamiseen). Huomaa, että TDEPrintissä ei ole omaa tulostustöiden jonotusmekanismia eikä &PostScript;-käsittelyä -- näissä toiminnoissa se turvautuu valittuun tulostuksen alijärjestelmään. Se kuitenkin tarjoaa omia lisäominaisuuksiaan näiden taustalla olevien alijärjestelmien päälle. -BSD-tyylinen tulostus ∪︀ kprinter TDEPrint-käsikirja + TDEPrint + TDEPrint on &kde;:n versiossa 2.2 ja sitä uudemmissa oleva tulostusjärjestelmä, jonka avulla voi hallita tulostuksen eri alijärjestelmien (∪︀, BSD-tyylinen LPR/LPD, RLPR, jne) ominaisuuksia ja asetuksia helppokäyttöisten graafisten käyttöliittymien avulla. Päivittäisessä käytössä tärkein ohjelma on "kprinter", uusi graafisen käyttöliittymän tarjoava tulostuskomento (monet ohjelmat käyttävät sitä sisäisesti tulostamiseen). Huomaa, että TDEPrintissä ei ole omaa tulostustöiden jonotusmekanismia eikä &PostScript;-käsittelyä -- näissä toiminnoissa se turvautuu valittuun tulostuksen alijärjestelmään. Se kuitenkin tarjoaa omia lisäominaisuuksiaan näiden taustalla olevien alijärjestelmien päälle. +BSD-tyylinen tulostus ∪︀ kprinter TDEPrint-käsikirja - TDEPrint-käsikirja... - ...on hakuteos joka kuvaa KDE:n tulostusjärjestelmän käyttäjille ja ylläpitäjille tarkoitetut toiminnot. Pääset lukemaan käsikirjaa joko KDE Ohjeesta tai Konquerorista kirjoittamalla "help:/tdeprint" sijaintikenttään. TDEPrintin www-sivusto tarjoaa päivityksiä näihin ohjeisiin, sekä tulostukseen sopivia PDF-versioita. TDEPrint-käsikirja on Kurt Pfeiflen kirjoittama ja ylläpitämä. - ∪︀-UKK + TDEPrint-käsikirja... + ...on hakuteos joka kuvaa KDE:n tulostusjärjestelmän käyttäjille ja ylläpitäjille tarkoitetut toiminnot. Pääset lukemaan käsikirjaa joko KDE Ohjeesta tai Konquerorista kirjoittamalla "help:/tdeprint" sijaintikenttään. TDEPrintin www-sivusto tarjoaa päivityksiä näihin ohjeisiin, sekä tulostukseen sopivia PDF-versioita. TDEPrint-käsikirja on Kurt Pfeiflen kirjoittama ja ylläpitämä. + ∪︀-UKK - Kprinter - kprinter on uusi tehokas tulostustyökalu, jota kaikki &kde;-sovellukset käyttävät. Vastoin monia väärinkäsityksiä, kprinter ei osaa käyttää pelkästään ∪︀ia, vaan tukee monia tulostuksen eri alijärjestelmiä. Sitä käytettäessä on jopa mahdollista vaihtaa tulostuksen alijärjestelmää, myös tulostustöiden välillä, ilman asetusten tekemistä uudelleen. ∪︀in tarjoamien tehokkaiden ominaisuuksien ansiosta kprinter sopii parhaiten ∪︀in kanssa käytettäväksi. kprinter on "qtcups"-ohjelman, jota ei enää ylläpidetä aktiivisesti, perillinen. Se on perinyt qtcupsilta sen parhaat ominaisuudet ja siihen on lisätty lisäksi useita uusia. TÄRKEINTÄ: kprinteriä voi käyttää kaikkine ominaisuuksineen myös muissa kuin &kde;-sovelluksissa, kaikissa joissa voi määritellä oman tulostuskomennon. Näitä ovat muun muassa gv, Acrobat Reader, Netscape, Mozilla, Galeon, StarOffice, OpenOffice ja kaikki Gnome-ohjelmat. kprinter voi toimia myös "erillisenä" apuohjelmana, jonka voi käynnistää komentoriviltä tai Alt-F2 näppäimellä aukeavalta "pienoiskomentoriviltä". Sen avulla voi tulostaa useita tiedostoja eri kansiosta, eri tiedostomuodoissa, yhdessä tai useammassa tulostustyössä, ilman että tiedostoja täytyy ensin avata niiden sovelluksissa. (Tällä tavalla tuetut tiedostomuodot ovat &PostScript;, PDF, kansainvälinen- ja ASCII-teksti, sekä monet tunnetut grafiikkamuodot, kuten PNG, TIFF, JPEG, PNM, Sun RASTER, jne.) - QtCUPS + Kprinter + kprinter on uusi tehokas tulostustyökalu, jota kaikki &kde;-sovellukset käyttävät. Vastoin monia väärinkäsityksiä, kprinter ei osaa käyttää pelkästään ∪︀ia, vaan tukee monia tulostuksen eri alijärjestelmiä. Sitä käytettäessä on jopa mahdollista vaihtaa tulostuksen alijärjestelmää, myös tulostustöiden välillä, ilman asetusten tekemistä uudelleen. ∪︀in tarjoamien tehokkaiden ominaisuuksien ansiosta kprinter sopii parhaiten ∪︀in kanssa käytettäväksi. kprinter on "qtcups"-ohjelman, jota ei enää ylläpidetä aktiivisesti, perillinen. Se on perinyt qtcupsilta sen parhaat ominaisuudet ja siihen on lisätty lisäksi useita uusia. TÄRKEINTÄ: kprinteriä voi käyttää kaikkine ominaisuuksineen myös muissa kuin &kde;-sovelluksissa, kaikissa joissa voi määritellä oman tulostuskomennon. Näitä ovat muun muassa gv, Acrobat Reader, Netscape, Mozilla, Galeon, StarOffice, OpenOffice ja kaikki Gnome-ohjelmat. kprinter voi toimia myös "erillisenä" apuohjelmana, jonka voi käynnistää komentoriviltä tai Alt-F2 näppäimellä aukeavalta "pienoiskomentoriviltä". Sen avulla voi tulostaa useita tiedostoja eri kansiosta, eri tiedostomuodoissa, yhdessä tai useammassa tulostustyössä, ilman että tiedostoja täytyy ensin avata niiden sovelluksissa. (Tällä tavalla tuetut tiedostomuodot ovat &PostScript;, PDF, kansainvälinen- ja ASCII-teksti, sekä monet tunnetut grafiikkamuodot, kuten PNG, TIFF, JPEG, PNM, Sun RASTER, jne.) + QtCUPS - Lexmark - Lexmark oli yksi ensimmäisistä yrityksistä, jotka julkaisivat Linux-tulostinajurit joillekin tulostinmalleilleen. Nämä ajurit ovat kuitenkin vain binäärimuodossa (ei lähdekoodina), josta syystä niitä ei ole mahdollista liittää muihin vapaisiin tulostusohjelmistoprojekteihin. + Lexmark + Lexmark oli yksi ensimmäisistä yrityksistä, jotka julkaisivat Linux-tulostinajurit joillekin tulostinmalleilleen. Nämä ajurit ovat kuitenkin vain binäärimuodossa (ei lähdekoodina), josta syystä niitä ei ole mahdollista liittää muihin vapaisiin tulostusohjelmistoprojekteihin. - Linuxprinting.org - Linuxprinting.org on WWW-sivusto, joka tarjoaa Linux-tulostusta koskevaa tietoa ja palveluja. Se on käyttökelpoinen myös *BSD:lle ja kaupallisille UNIX:eille.Sivustolta löytyy muun muassa hyödyllinen Foomatic-projekti, jonka tarkoituksena on kehittää tulostusjonojen ja ajurien työkalupakki, joka kykenee siirtämään kaikki tulostusjonot, tulostimet ja asetustiedostot saumattomasti toiseen tulostusjärjestelmään ilman asetusten tekemistä.Sen avulla on mahdollista asettaa yhtenäisen käyttöliittymän läpi erilaisia tulostuksen alijärjestelmiä ja niiden vaatimia ajureita. Sivustossa ylläpidetään myös tulostustietokantaa (Printing Database), joka on kokoelma tietoa laitteista ja ajureista. Se osaa myös luoda automaattisesti tulostimien asetustiedostot mille tahansa tulostusjonon, ajurin ja laitteen yhdistelmälle, jonka tiedetään toimivan jossain yleisessä Linux- tai &UNIX;-tulostusjärjestelmässä. - Linuxprinting-tietokanta + Linuxprinting.org + Linuxprinting.org on WWW-sivusto, joka tarjoaa Linux-tulostusta koskevaa tietoa ja palveluja. Se on käyttökelpoinen myös *BSD:lle ja kaupallisille UNIX:eille.Sivustolta löytyy muun muassa hyödyllinen Foomatic-projekti, jonka tarkoituksena on kehittää tulostusjonojen ja ajurien työkalupakki, joka kykenee siirtämään kaikki tulostusjonot, tulostimet ja asetustiedostot saumattomasti toiseen tulostusjärjestelmään ilman asetusten tekemistä.Sen avulla on mahdollista asettaa yhtenäisen käyttöliittymän läpi erilaisia tulostuksen alijärjestelmiä ja niiden vaatimia ajureita. Sivustossa ylläpidetään myös tulostustietokantaa (Printing Database), joka on kokoelma tietoa laitteista ja ajureista. Se osaa myös luoda automaattisesti tulostimien asetustiedostot mille tahansa tulostusjonon, ajurin ja laitteen yhdistelmälle, jonka tiedetään toimivan jossain yleisessä Linux- tai &UNIX;-tulostusjärjestelmässä. + Linuxprinting-tietokanta - Linuxprinting.org-tietokanta - Tietokanta, joka sisältää eri tulostimiin sopivia laiteajureita, sekä työkaluja joiden avulla näitä ajureita voi käyttää eri järjestelmissä. Foomatic-työkalujen avulla voi luoda toimivat ajuritiedostot omalle tulostinmallille. - Foomatic + Linuxprinting.org-tietokanta + Tietokanta, joka sisältää eri tulostimiin sopivia laiteajureita, sekä työkaluja joiden avulla näitä ajureita voi käyttää eri järjestelmissä. Foomatic-työkalujen avulla voi luoda toimivat ajuritiedostot omalle tulostinmallille. + Foomatic - LPR/LPD-tulostus - Lyhenne, jonka jotkut katsovat tulevan nimestä Line Printing Request eli rivikirjoituspyyntö ja toiset nimestä Line Printer Remote eli etärivikirjoitin. - BSD-tyylinen tulostus + LPR/LPD-tulostus + Lyhenne, jonka jotkut katsovat tulevan nimestä Line Printing Request eli rivikirjoituspyyntö ja toiset nimestä Line Printer Remote eli etärivikirjoitin. + BSD-tyylinen tulostus - Magicfilter - Magicfilter on kehittynyt tulostussuodatin, joka tarjoaa, vastaavasti kuin APSfilter, automaattisen tiedostotyypin tunnistuksen ja, tähän tunnistukseen perustuen, automaattisen tiedostomuunnoksen tulostuskelpoiseen muotoon, riippuen kohdetulostimesta. - APSfilter + Magicfilter + Magicfilter on kehittynyt tulostussuodatin, joka tarjoaa, vastaavasti kuin APSfilter, automaattisen tiedostotyypin tunnistuksen ja, tähän tunnistukseen perustuen, automaattisen tiedostomuunnoksen tulostuskelpoiseen muotoon, riippuen kohdetulostimesta. + APSfilter - &MIME;-tyypit - Lyhenne nimestä Multipurpose (tai Multimedia) Internet Mail Extensions eli monikäyttöiset Internet-sähköpostin laajennukset (tai Internet-sähköpostin multimedialaajennukset). &MIME;-tyyppejä käytettiin alunperin binäärimuotoisen datan, kuten kuvia sisältävien sähköpostiliitteiden, siirtoon sellaisten sähköpostiyhteyksien läpi, jotka kykenivät siirtämään vain 7-bittisiä ASCII-merkkejä. Kuvatiedostot täytyi muuttaa tähän ASCII-muotoon. Myöhemmin tätä menetelmää laajennettiin kuvaamaan tiedostomuodot alustariippumattomalla, mutta samalla yksiselitteisellä, tavalla. Kaikki tuntevat esimerkiksi &Windows;in .doc-tiedostopäätteen &Microsoft; Word -tiedostoille. Tämä pääte on &Windows;-järjestelmässä kuitenkin monimerkityksinen: myös tavanomaiset tekstitiedostot tai Adobe Framemakerin tiedostot käyttävät .doc-päätettä, mikä aiheuttaa ongelmia. Jos alkuperäinen Word-tiedosto nimetään uudelleen muulla kuin .doc-päätteellä, ei tiedostoa voi enää avata Wordillä. &MIME;-tyypitetyissä tiedostoissa on aina mukana tunnistusmerkkijono, joka kuvaa niiden tiedostotyypin päälaji/alilaji-luokittelulla. Myös IPP-yhteyskäytännöllä tulostettavat tiedostot kuvataan käyttäen &MIME;-tyyppejä. &MIME;-tyypit rekisteröidään IANA-organisaatiossa (Internet Assigning Numbers Association), jotta ne pysyisivät yksiselitteisinä. Myös jotkin ∪︀in &MIME;-tiedostotyypit ovat rekisteröityjä, kuten application/vnd.cups-raster (∪︀in sisäistä rasterikuvamuotoa varten). -∪︀ Easy Software Products ESP PrintPro Gimp-Print + &MIME;-tyypit + Lyhenne nimestä Multipurpose (tai Multimedia) Internet Mail Extensions eli monikäyttöiset Internet-sähköpostin laajennukset (tai Internet-sähköpostin multimedialaajennukset). &MIME;-tyyppejä käytettiin alunperin binäärimuotoisen datan, kuten kuvia sisältävien sähköpostiliitteiden, siirtoon sellaisten sähköpostiyhteyksien läpi, jotka kykenivät siirtämään vain 7-bittisiä ASCII-merkkejä. Kuvatiedostot täytyi muuttaa tähän ASCII-muotoon. Myöhemmin tätä menetelmää laajennettiin kuvaamaan tiedostomuodot alustariippumattomalla, mutta samalla yksiselitteisellä, tavalla. Kaikki tuntevat esimerkiksi &Windows;in .doc-tiedostopäätteen &Microsoft; Word -tiedostoille. Tämä pääte on &Windows;-järjestelmässä kuitenkin monimerkityksinen: myös tavanomaiset tekstitiedostot tai Adobe Framemakerin tiedostot käyttävät .doc-päätettä, mikä aiheuttaa ongelmia. Jos alkuperäinen Word-tiedosto nimetään uudelleen muulla kuin .doc-päätteellä, ei tiedostoa voi enää avata Wordillä. &MIME;-tyypitetyissä tiedostoissa on aina mukana tunnistusmerkkijono, joka kuvaa niiden tiedostotyypin päälaji/alilaji-luokittelulla. Myös IPP-yhteyskäytännöllä tulostettavat tiedostot kuvataan käyttäen &MIME;-tyyppejä. &MIME;-tyypit rekisteröidään IANA-organisaatiossa (Internet Assigning Numbers Association), jotta ne pysyisivät yksiselitteisinä. Myös jotkin ∪︀in &MIME;-tiedostotyypit ovat rekisteröityjä, kuten application/vnd.cups-raster (∪︀in sisäistä rasterikuvamuotoa varten). +∪︀ Easy Software Products ESP PrintPro Gimp-Print - PCL - Lyhenne nimestä Printer Control Language eli tulostimen hallintakieli, joka on Hewlett-Packardin kehittämä. PCL syntyi (versiossaan 1) yksinkertaisena komentojoukkona ASCII-muotoiselle tulostukselle; nykyään, versioissa PCL6 ja PCL-X, se kykenee tulostamaan kuvia ja värejä. Sitä ei kuitenkaan juurikaan käytetä &Microsoft; &Windows;- ja &HP-UX;-käyttöjärjestelmien (&HP;:n oma &UNIX;-merkki) ulkopuolella. -ESC/P &HP;/GL PDL &PostScript; + PCL + Lyhenne nimestä Printer Control Language eli tulostimen hallintakieli, joka on Hewlett-Packardin kehittämä. PCL syntyi (versiossaan 1) yksinkertaisena komentojoukkona ASCII-muotoiselle tulostukselle; nykyään, versioissa PCL6 ja PCL-X, se kykenee tulostamaan kuvia ja värejä. Sitä ei kuitenkaan juurikaan käytetä &Microsoft; &Windows;- ja &HP-UX;-käyttöjärjestelmien (&HP;:n oma &UNIX;-merkki) ulkopuolella. +ESC/P &HP;/GL PDL &PostScript; - PDL - Lyhenne nimestä Page Description Language eli sivunkuvauskieli. Sivunkuvauskielet kuvaavat sivun graafisen esitysmuodon abstrakteilla komentosarjoilla. Ennen kuin sivunkuvauskielellä kuvattu sivu saadaan varsinaisesti tulostettua paperille, täytyy se ensin tulkita joko tulostimessa tai tietokoneessa alemman tason ohjauskäskyinä. &PostScript; on tärkein sivunkuvauskieli &UNIX;-käyttöjärjestelmissä. -ESC/P &HP;/GL PCL &PostScript; + PDL + Lyhenne nimestä Page Description Language eli sivunkuvauskieli. Sivunkuvauskielet kuvaavat sivun graafisen esitysmuodon abstrakteilla komentosarjoilla. Ennen kuin sivunkuvauskielellä kuvattu sivu saadaan varsinaisesti tulostettua paperille, täytyy se ensin tulkita joko tulostimessa tai tietokoneessa alemman tason ohjauskäskyinä. &PostScript; on tärkein sivunkuvauskieli &UNIX;-käyttöjärjestelmissä. +ESC/P &HP;/GL PCL &PostScript; - Pikseli - (Pixel) Lyhenne nimestä Picture Element eli kuvaelementti. Tämä termi kuvaa rasterikuvan pienintä osaa, joko paperille tulostettuna tai kuvaruudulla. Yksiköt "ppi" (points per inch) ja DPI (dots per inch) eli pistettä tuumalle ovat kuvanlaadun ja tarkkuuden tärkeä mittari. -Suodatin Ghostscript &PostScript; Rasteri + Pikseli + (Pixel) Lyhenne nimestä Picture Element eli kuvaelementti. Tämä termi kuvaa rasterikuvan pienintä osaa, joko paperille tulostettuna tai kuvaruudulla. Yksiköt "ppi" (points per inch) ja DPI (dots per inch) eli pistettä tuumalle ovat kuvanlaadun ja tarkkuuden tärkeä mittari. +Suodatin Ghostscript &PostScript; Rasteri - PJL - Lyhenne nimestä Print Job Language eli tulostustyökieli. Se on Hewlett-Packardin kehittämä tulostimien oletusasetusten ja tulostekohtaisten asetusten hallintaan tarkoitettu kieli. Sitä voi kuitenkin käyttää myös monissa muissa kuin HP:n omissa (PCL-)tulostimissa; myös monet &PostScript;- ja muut tulostimet ymmärtävät niille tulostustyön sisällä tai erillisenä signaalina lähetettyjä PJL-komentoja. - PCL + PJL + Lyhenne nimestä Print Job Language eli tulostustyökieli. Se on Hewlett-Packardin kehittämä tulostimien oletusasetusten ja tulostekohtaisten asetusten hallintaan tarkoitettu kieli. Sitä voi kuitenkin käyttää myös monissa muissa kuin HP:n omissa (PCL-)tulostimissa; myös monet &PostScript;- ja muut tulostimet ymmärtävät niille tulostustyön sisällä tai erillisenä signaalina lähetettyjä PJL-komentoja. + PCL - &PostScript; - &PostScript; (lyhennetään usein "PS") on &UNIX;-järjestelmissä vallitseva teollisuusstandardi tiedostojen tulostamisessa. Se on Adoben kehittämä ja tulostinvalmistajille ja ohjelmistoyrityksille lisensoima. Koska Adobe on julkaissut &PostScript;in tekniset tiedot, on ilmestynyt myös muiden julkaisemia toteutuksia &PostScript;ia tuottavista ja tulkitsevista ohjelmista; yksi parhaiten tunnetuista on Ghostscript, joka on tehokas PS-tulkki. -ESC/P &HP;/GL PCL PPD + &PostScript; + &PostScript; (lyhennetään usein "PS") on &UNIX;-järjestelmissä vallitseva teollisuusstandardi tiedostojen tulostamisessa. Se on Adoben kehittämä ja tulostinvalmistajille ja ohjelmistoyrityksille lisensoima. Koska Adobe on julkaissut &PostScript;in tekniset tiedot, on ilmestynyt myös muiden julkaisemia toteutuksia &PostScript;ia tuottavista ja tulkitsevista ohjelmista; yksi parhaiten tunnetuista on Ghostscript, joka on tehokas PS-tulkki. +ESC/P &HP;/GL PCL PPD - PPD - Lyhenne nimestä PostScript Printer Description eli PostScript-tulostinkuvaus; PPD:t ovat ASCII-tiedostoja, joihin on tallennettu kaikki tiedot tulostinmallin erikoiskyvyistä, sekä kykyjen (kuten kaksipuolisen tulostuksen) käyttöön tarvittavien (PostScript- tai PJL-) komentojen määrittelyt. Kuten lyhenteen selitys kertoo, käytettiin PPD-kuvauksia alunperin vain &PostScript;-tulostimille. ∪︀-tulostusjärjestelmä on kuitenkin laajentanut PPD-käsitteen myös muille tulostimille. &PostScript;-tulostimien valmistajat toimittavat PPD-tiedostot omille tulostimilleen. Niitä voi käyttää ∪︀in ja TDEPrintin kanssa minkä tahansa &PostScript;-tulostimen kaikkien ominaisuuksien käyttämiseen. TDEPrint-tiimi suosittelee alkunperin &Microsoft; Windowsissa käytettäväksi tarkoitettujen PPD-kuvauksien käyttöä. Muiden kuin PostScript-tulostimien PPD:t tarvitsevat vastaavan sopivan "suodattimen" &PostScript;-tulostustiedostojen muuttamiseen tulostimelle sopivaan muotoon. Tulostinvalmistajat eivät kuitenkaan (vielä) toimita tällaisia PPD/suodatin-yhdistelmiä. Sen jälkeen kun ∪︀issa alettiin käyttää PPD:itä, on vapaiden ohjelmien yhteisö saanut nopeasti aikaan tuen useimmille nykyisin käytetyille tulostinmalleille, PPD:iden ja perinteisten Ghostscript-suodattimien avulla. Huomaa kuitenkin, että tulosteen laatu vaihtelee suuresti aina korkeatasoisesta valokuvatulostuksesta (käyttäen Gimp-Printtiä useimpien Epson-mustesuihkutulostimien kanssa) hädin tuskin luettavaan laatuun (käyttäen Foomatic-kelpoisia Ghostscript-suodattimia Linuxprinting.org-tiedokannassa "verkonpainoiksi" luokiteltujen tulostinmallien kanssa). -∪︀ Linuxprinting.org &PostScript; + PPD + Lyhenne nimestä PostScript Printer Description eli PostScript-tulostinkuvaus; PPD:t ovat ASCII-tiedostoja, joihin on tallennettu kaikki tiedot tulostinmallin erikoiskyvyistä, sekä kykyjen (kuten kaksipuolisen tulostuksen) käyttöön tarvittavien (PostScript- tai PJL-) komentojen määrittelyt. Kuten lyhenteen selitys kertoo, käytettiin PPD-kuvauksia alunperin vain &PostScript;-tulostimille. ∪︀-tulostusjärjestelmä on kuitenkin laajentanut PPD-käsitteen myös muille tulostimille. &PostScript;-tulostimien valmistajat toimittavat PPD-tiedostot omille tulostimilleen. Niitä voi käyttää ∪︀in ja TDEPrintin kanssa minkä tahansa &PostScript;-tulostimen kaikkien ominaisuuksien käyttämiseen. TDEPrint-tiimi suosittelee alkunperin &Microsoft; Windowsissa käytettäväksi tarkoitettujen PPD-kuvauksien käyttöä. Muiden kuin PostScript-tulostimien PPD:t tarvitsevat vastaavan sopivan "suodattimen" &PostScript;-tulostustiedostojen muuttamiseen tulostimelle sopivaan muotoon. Tulostinvalmistajat eivät kuitenkaan (vielä) toimita tällaisia PPD/suodatin-yhdistelmiä. Sen jälkeen kun ∪︀issa alettiin käyttää PPD:itä, on vapaiden ohjelmien yhteisö saanut nopeasti aikaan tuen useimmille nykyisin käytetyille tulostinmalleille, PPD:iden ja perinteisten Ghostscript-suodattimien avulla. Huomaa kuitenkin, että tulosteen laatu vaihtelee suuresti aina korkeatasoisesta valokuvatulostuksesta (käyttäen Gimp-Printtiä useimpien Epson-mustesuihkutulostimien kanssa) hädin tuskin luettavaan laatuun (käyttäen Foomatic-kelpoisia Ghostscript-suodattimia Linuxprinting.org-tiedokannassa "verkonpainoiksi" luokiteltujen tulostinmallien kanssa). +∪︀ Linuxprinting.org &PostScript; - PPD-O-Matic - PPD-O-Matic on joukko Linuxprinting.org-sivustossa toimivia ohjelmia, joita voi käyttää PPD-kuvaustiedostojen luomiseen mille tahansa tulostimelle, jonka tiedetään kykenevän tulostamaan Ghostscriptin avulla. Nämä PPD:t voi liittää ∪︀/TDEPrint-tulostusjärjestelmään, sekä PPD-yhteensopiviin sovelluksiin, kuten OpenOffice.org:iin, tulostustöiden eri asetusten tekemiseen. On useimmissa tapauksissa suositeltavaa käyttää "PPD-O-Matic":ia vanhemman ∪︀-O-Maticin sijaan. Luodaksesi PPD:n, mene tulostintietokantaan, valitse tulostinmalli, seuraa linkkiä joka näyttää mallille saatavilla olevat Ghostscript-suodattimet, valitse niistä yksi, napsauta "generate" (luo) ja lopuksi tallenna luotu tiedosto omaan tietokoneeseesi. Lue ohjeet tarkasti. Varmista, että Ghostscript-ohjelmapaketti on todella asennettuna koneessasi ja suodatin, jonka valitsit ennen PPD:n luontia, on asennettuna. -&PostScript; ∪︀-O-Matic Linuxprinting.org Foomatic + PPD-O-Matic + PPD-O-Matic on joukko Linuxprinting.org-sivustossa toimivia ohjelmia, joita voi käyttää PPD-kuvaustiedostojen luomiseen mille tahansa tulostimelle, jonka tiedetään kykenevän tulostamaan Ghostscriptin avulla. Nämä PPD:t voi liittää ∪︀/TDEPrint-tulostusjärjestelmään, sekä PPD-yhteensopiviin sovelluksiin, kuten OpenOffice.org:iin, tulostustöiden eri asetusten tekemiseen. On useimmissa tapauksissa suositeltavaa käyttää "PPD-O-Matic":ia vanhemman ∪︀-O-Maticin sijaan. Luodaksesi PPD:n, mene tulostintietokantaan, valitse tulostinmalli, seuraa linkkiä joka näyttää mallille saatavilla olevat Ghostscript-suodattimet, valitse niistä yksi, napsauta "generate" (luo) ja lopuksi tallenna luotu tiedosto omaan tietokoneeseesi. Lue ohjeet tarkasti. Varmista, että Ghostscript-ohjelmapaketti on todella asennettuna koneessasi ja suodatin, jonka valitsit ennen PPD:n luontia, on asennettuna. +&PostScript; ∪︀-O-Matic Linuxprinting.org Foomatic - printcap - "printcap"-tiedosto pitää vanhoissa BSD-tyylisissa tulostusjärjestelmissä sisällään tulostuksen kokoonpanotiedot. Tulostusjärjestelmä lukee tiedostoa selvittääkseen siitä mitä tulostimia järjestelmään on kytketty, mitä suodattimia niissä käytetään, missä tulostusjonon hakemisto sijaitsee, käytetäänkö otsikkosivuja, ja niin edelleen. Myös jotkin sovellukset vaativat lukuoikeuden printcap-tiedostoon saadakseen listan käytettävissä olevien tulostimien nimistä. - BSD-tyylinen tulostus + printcap + "printcap"-tiedosto pitää vanhoissa BSD-tyylisissa tulostusjärjestelmissä sisällään tulostuksen kokoonpanotiedot. Tulostusjärjestelmä lukee tiedostoa selvittääkseen siitä mitä tulostimia järjestelmään on kytketty, mitä suodattimia niissä käytetään, missä tulostusjonon hakemisto sijaitsee, käytetäänkö otsikkosivuja, ja niin edelleen. Myös jotkin sovellukset vaativat lukuoikeuden printcap-tiedostoon saadakseen listan käytettävissä olevien tulostimien nimistä. + BSD-tyylinen tulostus - Tulostin-MIB - Lyhenne nimestä Printer-Management Information Base eli tulostinhallintatietokanta; Tulostin-MIB:issä määritellään tulostimen sisälle tallennettavat parametrit, joita käytetään yhteyden saamiseen tulostimeen verkon läpi. Tämä on käyttökelpoista jos monia (joissain tapauksissa tuhansia) verkkotulostimia hallitaan keskitetysti SNMP:n (Simple Network Management Protocol, yksinkertainen yhteyskäytäntö verkonhallintaan) avulla. -PWG SNMP + Tulostin-MIB + Lyhenne nimestä Printer-Management Information Base eli tulostinhallintatietokanta; Tulostin-MIB:issä määritellään tulostimen sisälle tallennettavat parametrit, joita käytetään yhteyden saamiseen tulostimeen verkon läpi. Tämä on käyttökelpoista jos monia (joissain tapauksissa tuhansia) verkkotulostimia hallitaan keskitetysti SNMP:n (Simple Network Management Protocol, yksinkertainen yhteyskäytäntö verkonhallintaan) avulla. +PWG SNMP - PWG - Lyhenne nimestä Printer Working Group. PWG on tulostinteollisuuden edustajien löyhä työryhmä, joka on menneinä vuosina kehittänyt erilaisia verkkotulostusta koskevia standardeja. IETF on myöhemmin hyväksynyt ne RFC-standardeina, kuten "Tulostin-MIB":n ja IPP-yhteyskäytännön. -&PostScript; IPP Tulostin-MIB SNMP + PWG + Lyhenne nimestä Printer Working Group. PWG on tulostinteollisuuden edustajien löyhä työryhmä, joka on menneinä vuosina kehittänyt erilaisia verkkotulostusta koskevia standardeja. IETF on myöhemmin hyväksynyt ne RFC-standardeina, kuten "Tulostin-MIB":n ja IPP-yhteyskäytännön. +&PostScript; IPP Tulostin-MIB SNMP - print:/ -siirräntätyöskentelijä - Voit käyttää ilmausta "print:/..." päästäksesi nopeasti käsiksi KDE:n tulostusjärjestelmän resursseihin. Jos kirjoitat "print:/manager" Konquerorin sijainti-ikkunaan, pääset KDE:n tulostuksenhallintaan. Konqueror käyttää tämän mahdollistamiseen &kde;:n tunnettua "KParts" upotusteknologiaa. -IO Slave KParts + print:/ -siirräntätyöskentelijä + Voit käyttää ilmausta "print:/..." päästäksesi nopeasti käsiksi KDE:n tulostusjärjestelmän resursseihin. Jos kirjoitat "print:/manager" Konquerorin sijainti-ikkunaan, pääset KDE:n tulostuksenhallintaan. Konqueror käyttää tämän mahdollistamiseen &kde;:n tunnettua "KParts" upotusteknologiaa. +IO Slave KParts - Tulostintietokanta - Tulostimien tietoja, kuten erikoiskykyjä, asetuksia ja ajureita, sisältävä tietokanta. - Linuxprinting-tietokanta + Tulostintietokanta + Tulostimien tietoja, kuten erikoiskykyjä, asetuksia ja ajureita, sisältävä tietokanta. + Linuxprinting-tietokanta - Qt∪︀ - Qt∪︀ ja KUPS ovat nykyään jo vanhentuneita KDE:n nykyisen tulostusjärjestelmän edeltäjiä, joita ei enää ylläpidetä. Kaikki qtcups-ohjelman hyvät puolet ovat edelleen saatavilla sen jälkeläisessä, kprinterissä, KDE:n uudessa tulostusdialogissa, jossa on paljon parannuksia qtcupsiin nähden. Kaikki kups-ohjelman hyvät ominaisuudet ovat edelleen saatavilla KDE:n tulostuksenhallinnasta (löytyy KDE:n ohjauskeskuksesta, sekä Konquerorista kirjoittamalla sijainti-ikkunaan "print:/manager"), monipuolisemmilla toiminnoilla ja vähemmillä ongelmilla. KUPSin kehittäjä, Michael Goffioul, toimii nykyään KDE:n tulostusjärjestelmän kehittäjänä -- oikein mukava ja tuottelias tyyppi, sekä nopea ohjelmavirheiden korjaaja. - Kprinter + Qt∪︀ + Qt∪︀ ja KUPS ovat nykyään jo vanhentuneita KDE:n nykyisen tulostusjärjestelmän edeltäjiä, joita ei enää ylläpidetä. Kaikki qtcups-ohjelman hyvät puolet ovat edelleen saatavilla sen jälkeläisessä, kprinterissä, KDE:n uudessa tulostusdialogissa, jossa on paljon parannuksia qtcupsiin nähden. Kaikki kups-ohjelman hyvät ominaisuudet ovat edelleen saatavilla KDE:n tulostuksenhallinnasta (löytyy KDE:n ohjauskeskuksesta, sekä Konquerorista kirjoittamalla sijainti-ikkunaan "print:/manager"), monipuolisemmilla toiminnoilla ja vähemmillä ongelmilla. KUPSin kehittäjä, Michael Goffioul, toimii nykyään KDE:n tulostusjärjestelmän kehittäjänä -- oikein mukava ja tuottelias tyyppi, sekä nopea ohjelmavirheiden korjaaja. + Kprinter - Rasterikuva - Jokainen kuvaruudulla tai paperilla oleva kuva koostuu kuviosta eri värisiä ja (kenties) kokoisia pisteitä. Tällaista kutsutaan "rasterikuvaksi". Toinen kuvatyyppi on "vektorikuva", jonka sisältö kuvataan matemaattisten kaavojen avulla käyrinä, värisävyinä, muotoina ja täytettyinä alueina. Vektorikuvilla on usein pienempi tiedostomuoto ja niitä voi skaalata vapaasti mihin hyvänsä kokoon ilman, että kuvan informaatiosisältö tai laatu kärsivät. Vektorikuvia ei kuitenkaan voi tulostaa sellaisenaan, vaan ne täytyy aina "rasteroida" tai "renderöidä" tietyllä kuvatarkkuudella, johon tulostuslaite (näyttö tai tulostin) kykenee. Rasterointi tehdään rasteroijalla (RIP, Raster Image Processor), kuten Ghostscript-ohjelmistolla, tai muulla suodattimella. -Pikseli Ghostscript &PostScript; Suodatin RIP + Rasterikuva + Jokainen kuvaruudulla tai paperilla oleva kuva koostuu kuviosta eri värisiä ja (kenties) kokoisia pisteitä. Tällaista kutsutaan "rasterikuvaksi". Toinen kuvatyyppi on "vektorikuva", jonka sisältö kuvataan matemaattisten kaavojen avulla käyrinä, värisävyinä, muotoina ja täytettyinä alueina. Vektorikuvilla on usein pienempi tiedostomuoto ja niitä voi skaalata vapaasti mihin hyvänsä kokoon ilman, että kuvan informaatiosisältö tai laatu kärsivät. Vektorikuvia ei kuitenkaan voi tulostaa sellaisenaan, vaan ne täytyy aina "rasteroida" tai "renderöidä" tietyllä kuvatarkkuudella, johon tulostuslaite (näyttö tai tulostin) kykenee. Rasterointi tehdään rasteroijalla (RIP, Raster Image Processor), kuten Ghostscript-ohjelmistolla, tai muulla suodattimella. +Pikseli Ghostscript &PostScript; Suodatin RIP - RIP - Lyhenne sanoista Raster Image Process(or) eli (yksinkertaisesti) rasteroija. Kun puhutaan tulostuksesta, tarkoittaa "RIP" laitteistoa tai ohjelmistoa, joka kykenee muuttamaan &PostScript;-muodossa (tai jossain muussa sivunkuvauskielellä esitetyssä tulostusmuodossa) olevan kuvan sellaiseen rasterimuotoon, jonka tulostin kykenee tulostamaan. &PostScript;-tulostimissa on sisäinen PostScript-rasteroija; rasterointi voi tapahtua sekä tulostimen sisällä että ulkoisesti. Ghostscript on monille &UNIX;-järjestelmille saatavilla oleva ohjelmisto, joka tarjoaa käyttäjän tietokoneessa toimivan ohjelmallisen rasteroinnin. Se muuntaa &PostScript;- tai muun sopivan datan sellaiseen muotoon, joka sopii lähetettäväksi tulostuslaitteelle. -Suodatin Ghostscript &PostScript; PDL Rasteri + RIP + Lyhenne sanoista Raster Image Process(or) eli (yksinkertaisesti) rasteroija. Kun puhutaan tulostuksesta, tarkoittaa "RIP" laitteistoa tai ohjelmistoa, joka kykenee muuttamaan &PostScript;-muodossa (tai jossain muussa sivunkuvauskielellä esitetyssä tulostusmuodossa) olevan kuvan sellaiseen rasterimuotoon, jonka tulostin kykenee tulostamaan. &PostScript;-tulostimissa on sisäinen PostScript-rasteroija; rasterointi voi tapahtua sekä tulostimen sisällä että ulkoisesti. Ghostscript on monille &UNIX;-järjestelmille saatavilla oleva ohjelmisto, joka tarjoaa käyttäjän tietokoneessa toimivan ohjelmallisen rasteroinnin. Se muuntaa &PostScript;- tai muun sopivan datan sellaiseen muotoon, joka sopii lähetettäväksi tulostuslaitteelle. +Suodatin Ghostscript &PostScript; PDL Rasteri - RLPR (Etä-LPR) - Lyhenne nimestä Remote Line Printing Request eli etä-rivikirjoituspyyntö. RLPR on BSD-tyylinen tulostusjärjestelmä, jonka asentamiseen ei tarvitse pääkäyttäjän oikeuksia eikä "printcap"-tiedostoa jotta se toimisi: kaikki tulostusparametrit voidaan antaa komentoriviltä. RLPR on käyttökelpoinen monille sylimikrojen käyttäjille, jotka kytkeytyvät usein erilaisiin laitteisiin ja ympäristöihin. RLPR on mahdollista asentaa toimimaan kaikkien muiden tulostusjärjestelmien kanssa ja se tarjoaa erittäin joustavan ja nopean tavan asentaa tulostin suoraa käyttöä varten LPR/LPD:n kautta. KDE:n tulostuksenhallinnassa on "Lisää tulostin/luokka"-toiminto, joka tekee RLPR:n käytöstä vieläkin helpompaa. Myös kprinter-ohjelma (ja komento) antaa käyttäjän vaihtaa tulostuksen RLPR-järjestelmään milloin tahansa. -TDEPrint kprinter printcap + RLPR (Etä-LPR) + Lyhenne nimestä Remote Line Printing Request eli etä-rivikirjoituspyyntö. RLPR on BSD-tyylinen tulostusjärjestelmä, jonka asentamiseen ei tarvitse pääkäyttäjän oikeuksia eikä "printcap"-tiedostoa jotta se toimisi: kaikki tulostusparametrit voidaan antaa komentoriviltä. RLPR on käyttökelpoinen monille sylimikrojen käyttäjille, jotka kytkeytyvät usein erilaisiin laitteisiin ja ympäristöihin. RLPR on mahdollista asentaa toimimaan kaikkien muiden tulostusjärjestelmien kanssa ja se tarjoaa erittäin joustavan ja nopean tavan asentaa tulostin suoraa käyttöä varten LPR/LPD:n kautta. KDE:n tulostuksenhallinnassa on "Lisää tulostin/luokka"-toiminto, joka tekee RLPR:n käytöstä vieläkin helpompaa. Myös kprinter-ohjelma (ja komento) antaa käyttäjän vaihtaa tulostuksen RLPR-järjestelmään milloin tahansa. +TDEPrint kprinter printcap - SNMP - Lyhenne nimestä Simple Network Management Protocol eli yksinkertainen yhteyskäytäntö verkon valvontaan; SNMP on erittäin yleisesti käytetty tapa eri tyyppisten verkkosolmujen (verkkoasemien, reitittimien, kytkimien, yhdyskäytävien, tulostimien, jne) etähallintaan. -PWG Tulostin-MIB + SNMP + Lyhenne nimestä Simple Network Management Protocol eli yksinkertainen yhteyskäytäntö verkon valvontaan; SNMP on erittäin yleisesti käytetty tapa eri tyyppisten verkkosolmujen (verkkoasemien, reitittimien, kytkimien, yhdyskäytävien, tulostimien, jne) etähallintaan. +PWG Tulostin-MIB - SSL(3)-salaus - Lyhenne nimestä Secure Socket Layer eli turvallinen pistokekerros; SSL on Netscapen kehittämä kaupallinen salausmenetelmä HTTP-yhteyskäytännön yli tapahtuvaa tiedonsiirtoa varten. Sitä ollaan parhaillaan korvaamassa IETF-standardilla nimeltä TLS. - TLS + SSL(3)-salaus + Lyhenne nimestä Secure Socket Layer eli turvallinen pistokekerros; SSL on Netscapen kehittämä kaupallinen salausmenetelmä HTTP-yhteyskäytännön yli tapahtuvaa tiedonsiirtoa varten. Sitä ollaan parhaillaan korvaamassa IETF-standardilla nimeltä TLS. + TLS - SPOOLaus (jonotus) - Lyhenne sanoista Synchronous Peripheral Operations OnLine eli "synkroninen oheislaitetoimien kytkentä", joka tarjoittaa jonotusta; SPOOLaus eli jonotus tekee mahdolliseksi sen, että tulostusta tekevät sovellusohjelmat (ja niiden käyttäjät) voivat jatkaa työskentelyään rauhassa, samalla kun järjestelmän jonotusdemoni hoitaa tulostuksen taustalla. Demoni tallentaa tulostettavan tiedoston väliaikaiseen paikkaan, jossa se odottaa kunnes tulostin on valmis tulostamaan sen. - Demoni + SPOOLaus (jonotus) + Lyhenne sanoista Synchronous Peripheral Operations OnLine eli "synkroninen oheislaitetoimien kytkentä", joka tarjoittaa jonotusta; SPOOLaus eli jonotus tekee mahdolliseksi sen, että tulostusta tekevät sovellusohjelmat (ja niiden käyttäjät) voivat jatkaa työskentelyään rauhassa, samalla kun järjestelmän jonotusdemoni hoitaa tulostuksen taustalla. Demoni tallentaa tulostettavan tiedoston väliaikaiseen paikkaan, jossa se odottaa kunnes tulostin on valmis tulostamaan sen. + Demoni - TLS-salaus - Lyhenne nimestä Transport Layer Security eli siirtokerroksen salaus; TLS on HTTP 1.1 -yhteyskäytännön yli tehtävän tiedonsiirron salausstandardi, joka määritellään RFC 2246 -standardissa. Vaikkakin se perustuu varhaisempaan (Netscapen kehittämään) SSL-salausstandardiin, ei se ole täysin yhteensopiva sen kanssa. - SSL(3) + TLS-salaus + Lyhenne nimestä Transport Layer Security eli siirtokerroksen salaus; TLS on HTTP 1.1 -yhteyskäytännön yli tehtävän tiedonsiirron salausstandardi, joka määritellään RFC 2246 -standardissa. Vaikkakin se perustuu varhaisempaan (Netscapen kehittämään) SSL-salausstandardiin, ei se ole täysin yhteensopiva sen kanssa. + SSL(3) - System V -tyylinen tulostus - Tämä on toinen perinteisen &UNIX;-tulostuksen tyyppi (verrattuna BSD-tyyliseen tulostukseen). Se käyttää eri komentoja (lp, lpadmin, ...) kuin BSD, mutta ei perustaltaan poikkea siitä. Näiden kahden tulostustavan välinen kuilu on kuitenkin riittävän suuri tehdäkseen niistä epäyhteensopivia, siten että BSD-asiakasohjelma ei kykene tulostamaan System V -tulostuspalvelimella vaivattomasti. IPP-yhteyskäytännön on tarkoitus ratkaista tämä ja monia muita ongelmia. -BSD-tyylinen tulostus IPP + System V -tyylinen tulostus + Tämä on toinen perinteisen &UNIX;-tulostuksen tyyppi (verrattuna BSD-tyyliseen tulostukseen). Se käyttää eri komentoja (lp, lpadmin, ...) kuin BSD, mutta ei perustaltaan poikkea siitä. Näiden kahden tulostustavan välinen kuilu on kuitenkin riittävän suuri tehdäkseen niistä epäyhteensopivia, siten että BSD-asiakasohjelma ei kykene tulostamaan System V -tulostuspalvelimella vaivattomasti. IPP-yhteyskäytännön on tarkoitus ratkaista tämä ja monia muita ongelmia. +BSD-tyylinen tulostus IPP - TurboPrint - Shareware-ohjelma, joka tarjoaa valokuvalaatuista tulostusta monien muistesuihkutulostimien kanssa. Se on käyttökelpoinen jos et muuten löydä ajuria tulostimellesi. Sen voi liittää joko perinteiseen Ghostscript-tulostusjärjestelmään tai moderniin ∪︀-järjestelmään. - Gimp-Print + TurboPrint + Shareware-ohjelma, joka tarjoaa valokuvalaatuista tulostusta monien muistesuihkutulostimien kanssa. Se on käyttökelpoinen jos et muuten löydä ajuria tulostimellesi. Sen voi liittää joko perinteiseen Ghostscript-tulostusjärjestelmään tai moderniin ∪︀-järjestelmään. + Gimp-Print - XPP - Lyhenne nimestä X Printing Panel eli X-tulostuspaneeli; XPP oli ensimmäinen vapaiden ohjelmien graafinen tulostuskomento ∪︀-tulostusjärjestelmälle. Se oli Till Kamppeterin kehittämä ja toimi jossain määrin mallina &kde;:n "kprinter"-apuohjelmalle. + XPP + Lyhenne nimestä X Printing Panel eli X-tulostuspaneeli; XPP oli ensimmäinen vapaiden ohjelmien graafinen tulostuskomento ∪︀-tulostusjärjestelmälle. Se oli Till Kamppeterin kehittämä ja toimi jossain määrin mallina &kde;:n "kprinter"-apuohjelmalle. diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/kfind/index.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/kfind/index.docbook index 24b8f01c173..cf0fc3754c6 100644 --- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/kfind/index.docbook +++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/kfind/index.docbook @@ -4,233 +4,113 @@ - + ]> -&kfind;in käyttöohje +&kfind;in käyttöohje -&Dirk.Doerflinger; &Dirk.Doerflinger.mail; - -MikkoIkola
ikola@iki.fi
Suomennos +&Dirk.Doerflinger; &Dirk.Doerflinger.mail; + +MikkoIkola
ikola@iki.fi
Suomennos -2001 -&Dirk.Doerflinger; +2001 +&Dirk.Doerflinger; -&FDLNotice; +&FDLNotice; -2004-04-11 -1.20.01 +2004-04-11 +1.20.01 -&kfind; on &kde;:n tiedostojenhakutyökalu +&kfind; on &kde;:n tiedostojenhakutyökalu -KDE -tdeutils -kfind -find -search +KDE +tdeutils +kfind +find +search -Johdanto +Johdanto -&kfind; on &kde;:n tiedostojenhakutyökalu. +&kfind; on &kde;:n tiedostojenhakutyökalu. -&kfind;in käynnistäminen +&kfind;in käynnistäminen -Tiedostojen etsimistyökalu on käytännöllinen menetelmä tiettyjen tiedostojen tai tietyn kaavan mukaisten tiedostojen etsimiseen tietokoneelta. Esimerkiksi tietyn tyyppisen ja tiettyjä kirjaimia sisältävän tiedoston etsiminen on kätevää. Voit käynnistää tämän ohjelman napsauttamalla Etsi tiedostoja/kansioita. Tämä käynnistää &kfind;in +Tiedostojen etsimistyökalu on käytännöllinen menetelmä tiettyjen tiedostojen tai tietyn kaavan mukaisten tiedostojen etsimiseen tietokoneelta. Esimerkiksi tietyn tyyppisen ja tiettyjä kirjaimia sisältävän tiedoston etsiminen on kätevää. Voit käynnistää tämän ohjelman napsauttamalla Etsi tiedostoja/kansioita. Tämä käynnistää &kfind;in -Tiedostojen etsiminen +Tiedostojen etsiminen -Nimi ja sijainti -välilehti - -Kun käynnistät &kfind;in, näet kohtalaisen yksinkertaisen ikkunan. Voit etsiä tiedostoja kirjoittamalla hakemasi tiedoston nimen tekstikenttään Nimi ja valitsemalla sopivan kansion kohtaan Etsi kansiosta, joko kirjoittamalla, tai napsauttamalla Selaa.... Paina lopuksi Enteriä tai napsauta Etsi-painiketta. Jos Sisällytä alikansiot hakuun on valittuna, tiedostoja etsitään myös valitun kansion kaikista alikansioista. Etsinnän tulokset näytetään alhaalla olevassa ruudussa. - -Voit käyttää seuraavia jokerimerkkejä: +Nimi ja sijainti -välilehti + +Kun käynnistät &kfind;in, näet kohtalaisen yksinkertaisen ikkunan. Voit etsiä tiedostoja kirjoittamalla hakemasi tiedoston nimen tekstikenttään Nimi ja valitsemalla sopivan kansion kohtaan Etsi kansiosta, joko kirjoittamalla, tai napsauttamalla Selaa.... Paina lopuksi Enteriä tai napsauta Etsi-painiketta. Jos Sisällytä alikansiot hakuun on valittuna, tiedostoja etsitään myös valitun kansion kaikista alikansioista. Etsinnän tulokset näytetään alhaalla olevassa ruudussa. + +Voit käyttää seuraavia jokerimerkkejä: -Tähti * +Tähti * -Tähti korvaa minkä tahansa määrän (tai ei mitään) puuttuvia merkkejä. Esimerkiksi etsintä maija* löytää tiedostot maija, maija.png ja maija_ei_saa_lukea_tätä.kwd. mai*.kwd voi puolestaan löytää esimerkiksi tiedostot mainos.kwd ja maija_ei_saa_lukea_tätä.kwd. +Tähti korvaa minkä tahansa määrän (tai ei mitään) puuttuvia merkkejä. Esimerkiksi etsintä maija* löytää tiedostot maija, maija.png ja maija_ei_saa_lukea_tätä.kwd. mai*.kwd voi puolestaan löytää esimerkiksi tiedostot mainos.kwd ja maija_ei_saa_lukea_tätä.kwd. -Kysymysmerkki ? +Kysymysmerkki ? -Vastapainona tähdelle, kysymysmerkki korvaa vain yhden merkin. Jos esimerkkitiedostomme olisivat maija ja maija.png, maij? löytäisi tiedoston maija, mutta maija? ei löytäisi kumpaakaan. Kysymysmerkkejä voi sijoittaa hakuun niin monta kuin haluaa, niiden korvatessa juuri sen määrän kirjaimia. +Vastapainona tähdelle, kysymysmerkki korvaa vain yhden merkin. Jos esimerkkitiedostomme olisivat maija ja maija.png, maij? löytäisi tiedoston maija, mutta maija? ei löytäisi kumpaakaan. Kysymysmerkkejä voi sijoittaa hakuun niin monta kuin haluaa, niiden korvatessa juuri sen määrän kirjaimia. -Voit tietenkin yhdistää kahta äskeistä jokerimerkkiä samassa haussa. +Voit tietenkin yhdistää kahta äskeistä jokerimerkkiä samassa haussa. -Sisältö-välilehti +Sisältö-välilehti -Tyyppi +Tyyppi -Tästä voit määritellä etsittävän tiedostotyypin +Tästä voit määritellä etsittävän tiedostotyypin -Sisältää tekstin +Sisältää tekstin -Kirjoita sana tai ilmaisu joiden tulee löytyä etsittävistä tiedostoista. Huomaa, että jos käytät tätä laajoissa kansioissa tai Sisällytä alikansiot hakuun-valinta päällä, voi etsintä kestää kauan. +Kirjoita sana tai ilmaisu joiden tulee löytyä etsittävistä tiedostoista. Huomaa, että jos käytät tätä laajoissa kansioissa tai Sisällytä alikansiot hakuun-valinta päällä, voi etsintä kestää kauan. -Tämä valinta ei toimi kaikilla tiedostotyypeillä. Vain seuraavat tyypit ovat tuettuja: -Tekstitiedostot, eli esimerkiksi lähdekoodi- ja README-tiedostot -KWord >= 1.2 -KPresenter >= 1.2 -KSpread >= 1.2 -OpenOffice.org Writer -OpenOffice.org Impress -OpenOffice.org Calc +Tämä valinta ei toimi kaikilla tiedostotyypeillä. Vain seuraavat tyypit ovat tuettuja: +Tekstitiedostot, eli esimerkiksi lähdekoodi- ja README-tiedostot +KWord >= 1.2 +KPresenter >= 1.2 +KSpread >= 1.2 +OpenOffice.org Writer +OpenOffice.org Impress +OpenOffice.org Calc @@ -240,37 +120,17 @@ -Kirjainkokoherkkä +Kirjainkokoherkkä -Jos tämä valinta on päälle, etsintä ottaa huomioon hakusanan kirjainten koot. Esimerkiksi hakusanalla MAIJA löytyy tiedosto MAIJA, mutta ei tiedostoa Maija +Jos tämä valinta on päälle, etsintä ottaa huomioon hakusanan kirjainten koot. Esimerkiksi hakusanalla MAIJA löytyy tiedosto MAIJA, mutta ei tiedostoa Maija -Säännöllinen lauseke -Jos olet asentanut &kregexpeditor;-työkalun tdeutils-paketista, tämä erikoisvalinta on käytettävissä. Se mahdollistaa etsinnän säännöllisen lausekkeen avulla. Säännöllisien lausekkeiden avulla on mahdollista määritellä erittäin monimutkaisia ja siitä johtuen erittäin tehokkaita hakulausekkeita. Jos et tunne säännöllisiä lausekkeita, voit valita Muokkaa avataksesi &kregexpeditor;in. &kregexpeditor; mahdollistaa lausekkeiden rakentamisen graafisesti. - -&kregexpeditor; on erittäin käytännöllinen työkalu ja sitä voidaan käyttää myös monien muiden &kde; ohjelmien kanssa. Löydät lisää tietoa &kregexpeditor;ista sen omasta käyttöohjeesta. +Säännöllinen lauseke +Jos olet asentanut &kregexpeditor;-työkalun tdeutils-paketista, tämä erikoisvalinta on käytettävissä. Se mahdollistaa etsinnän säännöllisen lausekkeen avulla. Säännöllisien lausekkeiden avulla on mahdollista määritellä erittäin monimutkaisia ja siitä johtuen erittäin tehokkaita hakulausekkeita. Jos et tunne säännöllisiä lausekkeita, voit valita Muokkaa avataksesi &kregexpeditor;in. &kregexpeditor; mahdollistaa lausekkeiden rakentamisen graafisesti. + +&kregexpeditor; on erittäin käytännöllinen työkalu ja sitä voidaan käyttää myös monien muiden &kde; ohjelmien kanssa. Löydät lisää tietoa &kregexpeditor;ista sen omasta käyttöohjeesta. @@ -281,44 +141,30 @@ -Ominaisuudet-välilehti +Ominaisuudet-välilehti -Täältä voit tarkentaa hakua erilaisin erikoismäärityksin: +Täältä voit tarkentaa hakua erilaisin erikoismäärityksin: -Etsi kaikki tiedostot, jotka on luotu tai muutettu +Etsi kaikki tiedostot, jotka on luotu tai muutettu -Tässä voit syöttää kaksi päivämäärää, joiden välillä haettavat tiedostot on joko luotu tai muokattu, tai määrittää aikajakson. +Tässä voit syöttää kaksi päivämäärää, joiden välillä haettavat tiedostot on joko luotu tai muokattu, tai määrittää aikajakson. -Koko on +Koko on -Tähän voit määrittää etsittävien tiedostojen vähimmäis- tai enimmäiskoon. +Tähän voit määrittää etsittävien tiedostojen vähimmäis- tai enimmäiskoon. -Tiedoston omistaa käyttäjä, omistaa ryhmä +Tiedoston omistaa käyttäjä, omistaa ryhmä -Tästä voit määritellä etsittävän tiedoston käyttäjän ja ryhmän. +Tästä voit määritellä etsittävän tiedoston käyttäjän ja ryhmän. @@ -330,120 +176,77 @@ -Tekijät ja lisenssi +Tekijät ja lisenssi -&kfind; +&kfind; -Ohjelman tekijänoikeudet: +Ohjelman tekijänoikeudet: -Kehittäjät +Kehittäjät -Martin Hartig +Martin Hartig -Stephan Kulow coolo@kde.org +Stephan Kulow coolo@kde.org -Mario Weilguni mweilguni@sime.com +Mario Weilguni mweilguni@sime.com -Alex Zepeda jazepeda@pacbell.net +Alex Zepeda jazepeda@pacbell.net -Miroslav Flídr flidr@kky.zcu.cz +Miroslav Flídr flidr@kky.zcu.cz -Harri Porten porten@kde.org +Harri Porten porten@kde.org -Dima Rogozin dima@mercury.co.il +Dima Rogozin dima@mercury.co.il -Carsten Pfeiffer pfeiffer@kde.org +Carsten Pfeiffer pfeiffer@kde.org -Hans Petter Bieker bieker@kde.org +Hans Petter Bieker bieker@kde.org -Waldo Bastian bastian@kde.org +Waldo Bastian bastian@kde.org -Käyttöohjeen tekijänoikeudet - 2001 &Dirk.Doerflinger; &Dirk.Doerflinger.mail; +Käyttöohjeen tekijänoikeudet - 2001 &Dirk.Doerflinger; &Dirk.Doerflinger.mail; -Käyttöohjeen suomennos Mikko Ikola ikola@iki.fi +Käyttöohjeen suomennos Mikko Ikola ikola@iki.fi &underFDL; &underBSDLicense; -Asentaminen +Asentaminen -&kfind;in hakeminen +&kfind;in hakeminen &install.intro.documentation; -Vaatimukset +Vaatimukset -Tarvitset &kde; 3.x:n käyttääksesi &kfind;iä. +Tarvitset &kde; 3.x:n käyttääksesi &kfind;iä. -Kääntäminen ja asentaminen +Kääntäminen ja asentaminen &install.compile.documentation; diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/contact.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/contact.docbook index c0064a0867d..7a7fd3a21d3 100644 --- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/contact.docbook +++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/contact.docbook @@ -1,100 +1,48 @@ -18.1.2002 3.00.00 -Yhteyden ottaminen &kde;-tiimiin +18.1.2002 3.00.00 +Yhteyden ottaminen &kde;-tiimiin -Postituslistat +Postituslistat -&kde;:lla on useita postituslistoja. Alla on käytännöllisimmät listat. Vanhempia artikkeleita on löydettävissä postituslista-arkistosta. +&kde;:lla on useita postituslistoja. Alla on käytännöllisimmät listat. Vanhempia artikkeleita on löydettävissä postituslista-arkistosta. -kde -Yleinen keskustelu, toisten käyttäjien auttamiseen. +kde +Yleinen keskustelu, toisten käyttäjien auttamiseen. -kde-announce -Uusien &kde;-sovellusten julkistukset +kde-announce +Uusien &kde;-sovellusten julkistukset -kde-devel -Kehittäjille. +kde-devel +Kehittäjille. -kde-artists -Kuvakkeiden ja muiden taideteosten luomisesta +kde-artists +Kuvakkeiden ja muiden taideteosten luomisesta -kde-doc-english -Niille, jotka ovat kiinnostuneet kirjoittamaan dokumentaatiota &kde;lle. +kde-doc-english +Niille, jotka ovat kiinnostuneet kirjoittamaan dokumentaatiota &kde;lle. -tde-i18n-doc -Kielenkäännös- ja dokumentointiasiat +tde-i18n-doc +Kielenkäännös- ja dokumentointiasiat -http://i18n.kde.org/teams/ -Saadaksesi tietoa omalla kielelläsi, joka voi tarkoittaa postituslistoja ja WWW-sivustoja, katso kielenkäännösryhmien sivua yllä olevasta linkistä. +http://i18n.kde.org/teams/ +Saadaksesi tietoa omalla kielelläsi, joka voi tarkoittaa postituslistoja ja WWW-sivustoja, katso kielenkäännösryhmien sivua yllä olevasta linkistä. @@ -102,117 +50,58 @@ -Yhteyden ottaminen &kde;-kehittäjiin +Yhteyden ottaminen &kde;-kehittäjiin -Tältä sivulta löydät &kde;-aiheisia verkkosivuja. +Tältä sivulta löydät &kde;-aiheisia verkkosivuja. -KDE-työpöytäympäristöä kehittää suuri määrä ihmisiä ympäri maailmaa. Tärkein yhteydenpitovälineemme on Internet. Yleisiin kysymyksiin saat parhaiten vastauksen kysymällä niitä äskeisessä osioissa mainituissa postituslistoissa. Yhteystiedot yksittäisiin kehittäjiin löydät ohjelman omasta käyttöohjeesta. +KDE-työpöytäympäristöä kehittää suuri määrä ihmisiä ympäri maailmaa. Tärkein yhteydenpitovälineemme on Internet. Yleisiin kysymyksiin saat parhaiten vastauksen kysymällä niitä äskeisessä osioissa mainituissa postituslistoissa. Yhteystiedot yksittäisiin kehittäjiin löydät ohjelman omasta käyttöohjeesta. -Jos haluat ottaa virallisesti yhteyttä &kde;:hen (esim. haastattelut), käy viralliset edustajat -sivullamme . +Jos haluat ottaa virallisesti yhteyttä &kde;:hen (esim. haastattelut), käy viralliset edustajat -sivullamme . -Lisätietoja &kde;:sta on saatavilla osoitteesta &kde-http;. +Lisätietoja &kde;:sta on saatavilla osoitteesta &kde-http;. -Muut KDE-aiheiset verkkosivut: +Muut KDE-aiheiset verkkosivut: -www.kde.org -KDE:n virallinen Internet-sivu +www.kde.org +KDE:n virallinen Internet-sivu -developer.kde.org -KDE:n kehittämiskeskus +developer.kde.org +KDE:n kehittämiskeskus -websvn.kde.org -Web-käyttöliittymä KDE:n Subversion-varastoon +websvn.kde.org +Web-käyttöliittymä KDE:n Subversion-varastoon -i18n.kde.org -KDE:n kotoistus- ja dokumentaatiosivusto +i18n.kde.org +KDE:n kotoistus- ja dokumentaatiosivusto -ftp.kde.org -KDE:n FTP-palvelin. Katso alla olevasta linkistä löytääksesi peilipalvelimen joka olisi lähellä maantieteellistä sijaintiasi. +ftp.kde.org +KDE:n FTP-palvelin. Katso alla olevasta linkistä löytääksesi peilipalvelimen joka olisi lähellä maantieteellistä sijaintiasi. -www.kde.org/mirrors -KDE:n web- ja FTP-peilisivut +www.kde.org/mirrors +KDE:n web- ja FTP-peilisivut -www.kde-apps.org -KDE-ohjelmien hakemisto. +www.kde-apps.org +KDE-ohjelmien hakemisto. -www.kde-look.org -KDE-teemoja, -kuvakkeita ja muita tarvikkeita työpöydän ulkoasun muuttamiseksi. +www.kde-look.org +KDE-teemoja, -kuvakkeita ja muita tarvikkeita työpöydän ulkoasun muuttamiseksi. diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/help.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/help.docbook index 885b90a1527..ca6a5e0f3e1 100644 --- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/help.docbook +++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/help.docbook @@ -1,183 +1,88 @@ -3.2.2002 0.08.00 -&kde;:n ohjejärjestelmän käyttöohje +3.2.2002 0.08.00 +&kde;:n ohjejärjestelmän käyttöohje -&kde;:n ohjejärjestelmä +&kde;:n ohjejärjestelmä -&kde;:n ohjejärjestelmä on suunniteltu tekemään tavanomaisten &UNIX;:in ohjejärjestelmien (man ja info) ja &kde;:n käyttöohjeiden (&XML;) käyttämisestä yksinkertaista. +&kde;:n ohjejärjestelmä on suunniteltu tekemään tavanomaisten &UNIX;:in ohjejärjestelmien (man ja info) ja &kde;:n käyttöohjeiden (&XML;) käyttämisestä yksinkertaista. -Kaikki &kde;:n perussovellukset ovat täysin dokumentoituja, kiitos dokumentointiryhmän. Jos haluat auttaa, kirjoita dokumentointikoordinaattorille, Lauri Wattsille lauri@kde.org saadaksesi lisätietoja. Kokemusta ei vaadita, vain intoa ja kärsivällisyyttä. - -Jos haluat auttaa &kde;:n käyttöohjeiden kääntämisessä omalle äidinkielellesi, ota yhteyttä käännöskoordinaattoriin, Thomas Diehl, thd@kde.org. Lisätietoja käännösryhmästä saat kotoistamisen WWW-sivustosta, sekä Yhteydet -luvusta tässä ohjeessa. +Kaikki &kde;:n perussovellukset ovat täysin dokumentoituja, kiitos dokumentointiryhmän. Jos haluat auttaa, kirjoita dokumentointikoordinaattorille, Lauri Wattsille lauri@kde.org saadaksesi lisätietoja. Kokemusta ei vaadita, vain intoa ja kärsivällisyyttä. + +Jos haluat auttaa &kde;:n käyttöohjeiden kääntämisessä omalle äidinkielellesi, ota yhteyttä käännöskoordinaattoriin, Thomas Diehl, thd@kde.org. Lisätietoja käännösryhmästä saat kotoistamisen WWW-sivustosta, sekä Yhteydet -luvusta tässä ohjeessa. -Asennus +Asennus -KDE: ohje on &kde;:n perusasennuksen kiinteä osa ja tulee &kde;:n jokaisen kopion mukana. Se sijaitsee tdebase-paketissa ja on saatavilla &kde-ftp; -sivulta. +KDE: ohje on &kde;:n perusasennuksen kiinteä osa ja tulee &kde;:n jokaisen kopion mukana. Se sijaitsee tdebase-paketissa ja on saatavilla &kde-ftp; -sivulta. -Ohjeen käynnistäminen - -&khelpcenter; voi käynnistää monella tavalla: - - - -Ohje-valikosta - -Tavallisin tapa on käynnistää se jostain sovelluksesta. Valitse Ohje Käyttöohje avataksesi kyseisen sovelluksen ohjeen sisällysluettelon. +Ohjeen käynnistäminen + +&khelpcenter; voi käynnistää monella tavalla: + + + +Ohje-valikosta + +Tavallisin tapa on käynnistää se jostain sovelluksesta. Valitse Ohje Käyttöohje avataksesi kyseisen sovelluksen ohjeen sisällysluettelon. -K-valikosta +K-valikosta -Napsauta K-kuvaketta alareunan paneelista ja valitse Ohje avataksesi KDEn ohjeen, joka käynnistyy tavanomaiselta aloitussivulta. - +Napsauta K-kuvaketta alareunan paneelista ja valitse Ohje avataksesi KDEn ohjeen, joka käynnistyy tavanomaiselta aloitussivulta. + -Alareunan paneelista +Alareunan paneelista -Alareunan paneeli sisältää tavallisesti kuvakkeen, josta KDE:n ohjeen saa käynnistettyä. Myös tämä avaa ohjeen tavanomaiselta aloitussivulta. - +Alareunan paneeli sisältää tavallisesti kuvakkeen, josta KDE:n ohjeen saa käynnistettyä. Myös tämä avaa ohjeen tavanomaiselta aloitussivulta. + -Komentoriviltä +Komentoriviltä -KDE:n ohjeen voi käynnistää käyttäen tietyn ohjesivun &URL;:ia. &URL;:illa voi selata myös info- ja man -ohjesivuja. Voit käyttää niitä seuraavasti: +KDE:n ohjeen voi käynnistää käyttäen tietyn ohjesivun &URL;:ia. &URL;:illa voi selata myös info- ja man -ohjesivuja. Voit käyttää niitä seuraavasti: -Sovelluksen ohjetiedosto - -khelpcenter -Avaa &kedit; -sovelluksen ohjeen sen sisällysluettelosta. +Sovelluksen ohjetiedosto + +khelpcenter +Avaa &kedit; -sovelluksen ohjeen sen sisällysluettelosta. -Paikallinen &URL; -khelpcenter +Paikallinen &URL; +khelpcenter -Man-sivu +Man-sivu -khelpcenter +khelpcenter -Info-sivu +Info-sivu -khelpcenter +khelpcenter -Komennon khelpcenter antaminen ilman parametrejä avaa tavanomaisen aloitussivun. +Komennon khelpcenter antaminen ilman parametrejä avaa tavanomaisen aloitussivun. @@ -185,200 +90,104 @@ -KDE:n ohjeen käyttöliittymä - -KDE:n ohjeen käyttöliittymä koostuu kahdesta tietopaneelista. - -Työkalurivi ja valikot on selitetty tarkemmin sivulla . - -Ohjekirjat sisältävät niiden omat navigointivälineet, joiden avulla voit siirtyä joko sivu kerrallaan koko ohjekirjan läpi, käyttäen Seuraava, Edellinen ja Pääsivu -linkkejä, tai siirtymällä ympäriinsä vähemmän yksiviivaisesti käyttämällä hyperlinkkejä. - -Linkit voivat viedä saman ohjeen toiseen osaan tai toiseen ohjeeseen. Voit käyttää työkalurivillä olevia Takaisin (nuoli vasemmalle) tai Eteen (nuoli oikealle) -kuvakkeita siirtymään läpi niiden ohjesivujen, joita olet tässä istunnossa lukenut. - -Ohjeen vasemmanpuoleinen paneeli näyttää koko ohjejärjestelmän sisällysluettelon ja oikeanpuoleinen paneeli näyttää itse ohjetiedostot. +KDE:n ohjeen käyttöliittymä + +KDE:n ohjeen käyttöliittymä koostuu kahdesta tietopaneelista. + +Työkalurivi ja valikot on selitetty tarkemmin sivulla . + +Ohjekirjat sisältävät niiden omat navigointivälineet, joiden avulla voit siirtyä joko sivu kerrallaan koko ohjekirjan läpi, käyttäen Seuraava, Edellinen ja Pääsivu -linkkejä, tai siirtymällä ympäriinsä vähemmän yksiviivaisesti käyttämällä hyperlinkkejä. + +Linkit voivat viedä saman ohjeen toiseen osaan tai toiseen ohjeeseen. Voit käyttää työkalurivillä olevia Takaisin (nuoli vasemmalle) tai Eteen (nuoli oikealle) -kuvakkeita siirtymään läpi niiden ohjesivujen, joita olet tässä istunnossa lukenut. + +Ohjeen vasemmanpuoleinen paneeli näyttää koko ohjejärjestelmän sisällysluettelon ja oikeanpuoleinen paneeli näyttää itse ohjetiedostot. -<guilabel ->Sisältö</guilabel ->-paneeli - -KDE Ohjeen Sisältö-paneeli näkyy ohjeikkunan vasemmalla puolella. Voit liikuttaa paneelin jakajarimaa, jotta kummankin paneelin sisältö näkyy mukavasti. - -Sisältö-paneeli on edelleen jaettu kahteen välilehteen, joista toinen sisältää valikon jossa on listattuna kaikki ohjekirjat joista KDE:n ohje on tietoinen, ja toinen sisältää &kde;:n terminologian sanaston. +<guilabel>Sisältö</guilabel>-paneeli + +KDE Ohjeen Sisältö-paneeli näkyy ohjeikkunan vasemmalla puolella. Voit liikuttaa paneelin jakajarimaa, jotta kummankin paneelin sisältö näkyy mukavasti. + +Sisältö-paneeli on edelleen jaettu kahteen välilehteen, joista toinen sisältää valikon jossa on listattuna kaikki ohjekirjat joista KDE:n ohje on tietoinen, ja toinen sisältää &kde;:n terminologian sanaston. -<guilabel ->Sisältö</guilabel ->-valikko +<guilabel>Sisältö</guilabel>-valikko -Sisältö sisältää seuraavat vakiokohdat: +Sisältö sisältää seuraavat vakiokohdat: -Johdanto -Tervetuloa &kde;:hen - johdanto KDE-työpöytäympäristöön. +Johdanto +Tervetuloa &kde;:hen - johdanto KDE-työpöytäympäristöön. -Johdanto &kde;:hen +Johdanto &kde;:hen -&kde;:n pika-aloitusopas. Sisältää &kde;:n käyttöliittymän esittelyn ja erityisiä ohjeita ja vinkkejä, joiden avulla voit käyttää &kde;:tä fiksusti. +&kde;:n pika-aloitusopas. Sisältää &kde;:n käyttöliittymän esittelyn ja erityisiä ohjeita ja vinkkejä, joiden avulla voit käyttää &kde;:tä fiksusti. -&kde;:n käyttöohje +&kde;:n käyttöohje -&kde;:n käyttöohje on &kde;:n käytön kattava esitys, sisältäen asennuksen, henkilökohtaisten asetusten tekemisen ja käytön. - +&kde;:n käyttöohje on &kde;:n käytön kattava esitys, sisältäen asennuksen, henkilökohtaisten asetusten tekemisen ja käytön. + -Sovellusten ohjekirjat +Sovellusten ohjekirjat -&kde;-sovellusten ohjekirjat. Kaikilla &kde;-sovelluksilla on &XML;-muotoinen ohjekirja, joka muunnetaan HTML-muotoon selatessasi niitä. Tässä ryhmässä on listattuna kaikki &kde;-sovellukset lyhyellä kuvauksella ja linkillä varsinaiseen ohjekirjaan. -Sovellukset näkyvät puurakenteena, joka vastaa likimäärin K-valikon rakennetta, tehden etsimäsi sovelluksen löytämisestä helppoa. - +&kde;-sovellusten ohjekirjat. Kaikilla &kde;-sovelluksilla on &XML;-muotoinen ohjekirja, joka muunnetaan HTML-muotoon selatessasi niitä. Tässä ryhmässä on listattuna kaikki &kde;-sovellukset lyhyellä kuvauksella ja linkillä varsinaiseen ohjekirjaan. +Sovellukset näkyvät puurakenteena, joka vastaa likimäärin K-valikon rakennetta, tehden etsimäsi sovelluksen löytämisestä helppoa. + -&UNIX; manuaalisivut +&UNIX; manuaalisivut -&UNIX; man-sivut ovat &UNIX;-järjestelmien perinteinen ohjemuoto. Useimmista järjestelmän ohjelmista on man-sivu. Man-sivuja on lisäksi ohjelmointifunktioista ja tiedostomuodoista. - +&UNIX; man-sivut ovat &UNIX;-järjestelmien perinteinen ohjemuoto. Useimmista järjestelmän ohjelmista on man-sivu. Man-sivuja on lisäksi ohjelmointifunktioista ja tiedostomuodoista. + -Selaa info-sivuja +Selaa info-sivuja -Monet &GNU;-sovellukset, kuten gcc (C/C++ -kääntäjä), emacs ja monet muut, käyttävät TeXinfo-ohjekirjamuotoa. +Monet &GNU;-sovellukset, kuten gcc (C/C++ -kääntäjä), emacs ja monet muut, käyttävät TeXinfo-ohjekirjamuotoa. -Harjoitukset +Harjoitukset -Lyhyitä tehtäviin perustuvia tai informatiivisia harjoituksia. +Lyhyitä tehtäviin perustuvia tai informatiivisia harjoituksia. -&kde; FAQ +&kde; FAQ -Usein kysyttyjä kysymyksiä &kde;:stä ja vastaukset niihin. +Usein kysyttyjä kysymyksiä &kde;:stä ja vastaukset niihin. -&kde; webissä +&kde; webissä -Linkkejä &kde;:hen webissä: sekä viralliseen &kde;-sivustoon että muihin käyttökelpoisiin sivustoihin. +Linkkejä &kde;:hen webissä: sekä viralliseen &kde;-sivustoon että muihin käyttökelpoisiin sivustoihin. -Yhteystiedot +Yhteystiedot -Tiedot kuinka ottaa yhteyttä &kde;:n kehittäjiin ka kuinka liittyä &kde;:n postituslistoille. +Tiedot kuinka ottaa yhteyttä &kde;:n kehittäjiin ka kuinka liittyä &kde;:n postituslistoille. -&kde;:n tukeminen +&kde;:n tukeminen -Kuinka auttaa ja kuinka päästä mukaan toimintaan. +Kuinka auttaa ja kuinka päästä mukaan toimintaan. @@ -386,24 +195,14 @@ - + ]> -KDE:n ohje +KDE:n ohje -&kde;-tiimi -MarkoGrönroos
magi@iki.fi
Suomennos +&kde;-tiimi +MarkoGrönroos
magi@iki.fi
Suomennos -2002-01-18 -3.00.00 +2002-01-18 +3.00.00 -KDE on tehokas graafinen työpöytäympäristö &UNIX;-työasemille. KDE-työpöytä yhdistää helppokäyttöisyyden, nykyaikaisen toiminnallisuuden ja merkittävän graafisen suunnittelun Unixin ylivoimaiseen tekniikkaan. +KDE on tehokas graafinen työpöytäympäristö &UNIX;-työasemille. KDE-työpöytä yhdistää helppokäyttöisyyden, nykyaikaisen toiminnallisuuden ja merkittävän graafisen suunnittelun Unixin ylivoimaiseen tekniikkaan. -KDE -tdebase -khelpcenter -kdehelp -help -help center -KDE:n ohje +KDE +tdebase +khelpcenter +kdehelp +help +help center +KDE:n ohje diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/support.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/support.docbook index 3891830ecda..f2c4afb570f 100644 --- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/support.docbook +++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/support.docbook @@ -1,101 +1,63 @@ -4.3.2002 2.02.00 -&kde;:n tukeminen +4.3.2002 2.02.00 +&kde;:n tukeminen -&kde;:n tukeminen +&kde;:n tukeminen -Jos olet uusi &kde;:n käyttäjä, saattaa &kde;-projekti vaikuttaa sinusta valtavan suurelta koneistolta. Epäilemättä &kde; ei enää olekaan pieni projekti. Siitä huolimatta on tärkeä ymmärtää, että on helppoa saada aikaan &kde;-maailmassa. +Jos olet uusi &kde;:n käyttäjä, saattaa &kde;-projekti vaikuttaa sinusta valtavan suurelta koneistolta. Epäilemättä &kde; ei enää olekaan pieni projekti. Siitä huolimatta on tärkeä ymmärtää, että on helppoa saada aikaan &kde;-maailmassa. -On aina tarvetta vannoutuneille kehittäjille, kuva- ja äänitaiteilijoille, kääntäjille ja käyttöohjeiden kirjoittajille. Harkitse hyppäämistä mukaan tähän jännittävään kansainväliseen projektiin ja tee nimestäsi tunnettu ohjelmistomaailmassa. +On aina tarvetta vannoutuneille kehittäjille, kuva- ja äänitaiteilijoille, kääntäjille ja käyttöohjeiden kirjoittajille. Harkitse hyppäämistä mukaan tähän jännittävään kansainväliseen projektiin ja tee nimestäsi tunnettu ohjelmistomaailmassa. -Matkan varrella tulet saamaan lukemattomia ystäviä ja tuttavuuksia kaikkialta maailmasta. Saat myös mahdollisuuden tehdä työtä josta on hyötyä lukemattomille käyttäjille ympäri maailman ja nähdä vertaansa vailla olevan projektin kasvavan. Harkitse liittymistä ja &kde;:n tukemista ja hyppää mukaan tähän mielenkiintoiseen matkaan kohti vapaata ja avointa tietokoneympäristöä. +Matkan varrella tulet saamaan lukemattomia ystäviä ja tuttavuuksia kaikkialta maailmasta. Saat myös mahdollisuuden tehdä työtä josta on hyötyä lukemattomille käyttäjille ympäri maailman ja nähdä vertaansa vailla olevan projektin kasvavan. Harkitse liittymistä ja &kde;:n tukemista ja hyppää mukaan tähän mielenkiintoiseen matkaan kohti vapaata ja avointa tietokoneympäristöä. -Kuinka päästä alkuun +Kuinka päästä alkuun -Liity &kde; postituslistoille jotka kiinnostavat sinua. - -Lue postituslistojen arkistoja saadaksesi tuntumaa &kde;:n kehittämisestä. - -Opi kuinka ohjelmoida käyttäen &kde;:n sovelluskehystä ja liity ystävällisten &kde;-kehittäjien yhteisöön. +Liity &kde; postituslistoille jotka kiinnostavat sinua. + +Lue postituslistojen arkistoja saadaksesi tuntumaa &kde;:n kehittämisestä. + +Opi kuinka ohjelmoida käyttäen &kde;:n sovelluskehystä ja liity ystävällisten &kde;-kehittäjien yhteisöön. -Taloudellinen tukeminen +Taloudellinen tukeminen -&kde;-ryhmä työskentelee lujasti antaaksesi sinulle parhaimman mahdollisen työpöytäympäristön. &kde; on saatavilla ilmaiseksi ja tulee aina olemaan saatavilla ilmaiseksi, mukaan lukien joka ikisen lähdekoodirivin, kenen tahansa paranneltavaksi ja levitettäväksi. Jos nautit &kde;:n käyttämisestä, harkitse &kde;-projektin tukemista taloudellisesti. &kde; tarvitsee jatkuvasti rahoitusta voidakseen ylläpitää toimintaansa. +&kde;-ryhmä työskentelee lujasti antaaksesi sinulle parhaimman mahdollisen työpöytäympäristön. &kde; on saatavilla ilmaiseksi ja tulee aina olemaan saatavilla ilmaiseksi, mukaan lukien joka ikisen lähdekoodirivin, kenen tahansa paranneltavaksi ja levitettäväksi. Jos nautit &kde;:n käyttämisestä, harkitse &kde;-projektin tukemista taloudellisesti. &kde; tarvitsee jatkuvasti rahoitusta voidakseen ylläpitää toimintaansa. -Jos kiireellinen aikataulusi tai taitosi eivät anna mahdollisuutta aktiivisesti osallistua &kde;:n kehitykseen, harkitse &kde;:n tukemista taloudellisesti lähettämällä lahjoitus: +Jos kiireellinen aikataulusi tai taitosi eivät anna mahdollisuutta aktiivisesti osallistua &kde;:n kehitykseen, harkitse &kde;:n tukemista taloudellisesti lähettämällä lahjoitus: -Voit lähettää tavanomaisia Yhdysvaltojen shekkejä seuraavaan osoitteeseen: +Voit lähettää tavanomaisia Yhdysvaltojen shekkejä seuraavaan osoitteeseen: -K Desktop Environment e.V. +K Desktop Environment e.V. Mirko Boehm 2029 Chadds Ford Drive Reston, VA 20191 USA -Käytä nimeä "KDE e.V. - Mirko Boehm" maksun saajan rivillä. +Käytä nimeä "KDE e.V. - Mirko Boehm" maksun saajan rivillä. -Jos asut Euroopassa, voit siirtää lahjoituksesi suoraan seuraavalle tilille pankkisiirtona (huomaa siirtokulut jos siirrät Saksan ulkopuolelta): +Jos asut Euroopassa, voit siirtää lahjoituksesi suoraan seuraavalle tilille pankkisiirtona (huomaa siirtokulut jos siirrät Saksan ulkopuolelta): -K Desktop Environment e.V. +K Desktop Environment e.V. Tilinumero. 0 66 64 46 BLZ 200 700 24 Deutsche Bank 24 -Ota yhteyttä Mirko Boehmiin kde-ev-treasurer@kde.org jos sinulla on mitä tahansa kysymyksiä. +Ota yhteyttä Mirko Boehmiin kde-ev-treasurer@kde.org jos sinulla on mitä tahansa kysymyksiä. -Lahjoituksesi on erittäin tervetullut. Kiitos! +Lahjoituksesi on erittäin tervetullut. Kiitos! diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/welcome.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/welcome.docbook index 6d166d7a44f..6ede1235c93 100644 --- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/welcome.docbook +++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/welcome.docbook @@ -1,95 +1,50 @@ -18.1.2002 3.00.00 -Tervetuloa &kde;:hen +18.1.2002 3.00.00 +Tervetuloa &kde;:hen - &kde;-tiimi toivottaa sinut tervetulleeksi käyttäjäystävälliseen &UNIX;-ympäristöön. + &kde;-tiimi toivottaa sinut tervetulleeksi käyttäjäystävälliseen &UNIX;-ympäristöön. -Tervetuloa KDE-työpöytäympäristöön +Tervetuloa KDE-työpöytäympäristöön -Tietoja &kde;:stä +Tietoja &kde;:stä -&kde; on tehokas graafinen työpöytäympäristö &UNIX;-työasemille. &kde;-työpöytä yhdistää helppokäyttöisyyden, nykyaikaisen toiminnallisuuden ja ainutlaatuisen graafisen suunnittelun &UNIX;-käyttöjärjestelmän teknologiseen ylivertaisuuteen. +&kde; on tehokas graafinen työpöytäympäristö &UNIX;-työasemille. &kde;-työpöytä yhdistää helppokäyttöisyyden, nykyaikaisen toiminnallisuuden ja ainutlaatuisen graafisen suunnittelun &UNIX;-käyttöjärjestelmän teknologiseen ylivertaisuuteen. -Mikä KDE-työpöytäympäristö on? +Mikä KDE-työpöytäympäristö on? -Yhteyden ottaminen &kde;-projektiin +Yhteyden ottaminen &kde;-projektiin -&kde;-projektin tukeminen +&kde;-projektin tukeminen -Käyttökelpoisia linkkejä +Käyttökelpoisia linkkejä -Kaiken saaminen irti &kde;:stä. +Kaiken saaminen irti &kde;:stä. -Yleiset käyttöohjeet +Yleiset käyttöohjeet -Nopea aloitus työpöydän käyttöön +Nopea aloitus työpöydän käyttöön -&kde; käyttäjän opas +&kde; käyttäjän opas -Usein kysyttyjä kysymyksiä +Usein kysyttyjä kysymyksiä -Perussovellukset - -Työpöydän paneeli - -Ohjauskeskus - -Web-selain ja tiedostonhallinta +Perussovellukset + +Työpöydän paneeli + +Ohjauskeskus + +Web-selain ja tiedostonhallinta diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/whatistde.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/whatistde.docbook index 72a3c4b135f..f2b54aafc63 100644 --- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/whatistde.docbook +++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/whatistde.docbook @@ -1,98 +1,55 @@ -18.1.2002 3.00.00 -Mikä &tde; on? +18.1.2002 3.00.00 +Mikä &tde; on? -Mikä &tde; on? +Mikä &tde; on? -&tde; on työpöytäympäristö, toisin sanoen, &tde; on kokoelma ohjelmia, teknologiaa ja käyttöohjeita, joiden tarkoituksena on tehdä tietokoneen käyttäjän elämä helpommaksi. &tde; on tarkoitettu &Linux;- ja &UNIX;-työasemille. Sen ominaisuuksia ovat verkkoläpinäkyvyys ja nykyaikainen työfilosofia. +&tde; on työpöytäympäristö, toisin sanoen, &tde; on kokoelma ohjelmia, teknologiaa ja käyttöohjeita, joiden tarkoituksena on tehdä tietokoneen käyttäjän elämä helpommaksi. &tde; on tarkoitettu &Linux;- ja &UNIX;-työasemille. Sen ominaisuuksia ovat verkkoläpinäkyvyys ja nykyaikainen työfilosofia. -KDE-työpöytäympäristön on luonut maailmanlaajuinen ryhmä ohjelmistosuunnittelijoita. Tämän ryhmän päätavoitteena vapaiden ohjelmistojen kehittämisessä on luoda korkealaatuisia ohjelmia, jotka auttavat käyttäjää hallitsemaan tietokoneensa resursseja helposti. +KDE-työpöytäympäristön on luonut maailmanlaajuinen ryhmä ohjelmistosuunnittelijoita. Tämän ryhmän päätavoitteena vapaiden ohjelmistojen kehittämisessä on luoda korkealaatuisia ohjelmia, jotka auttavat käyttäjää hallitsemaan tietokoneensa resursseja helposti. -&tde;:n tavoitteena on täyttää tarve helppokäyttöiselle työpöydälle &UNIX;-työasemissa, samankaltainen kuin ne työpöytäympäristöt, jotka löytyvät &MacOS; tai &Windows; -käyttöjärjestelmistä. &tde; täyttää käyttäjien tarpeen helppokäyttöisestä työympäristöstä. Tämän tavoitteen saavuttamista helpottavat seuraavat välineet: parannettu sovellusten välinen viestintä, komponenttien uudelleenkäytettävyys, vetäminen ja pudottaminen, yhtenäinen tuntuma ja monet muut seikat. Tästä syystä &tde; tarjoaa paljon enemmän kuin perinteiset &UNIX;-ikkunaohjelmat. +&tde;:n tavoitteena on täyttää tarve helppokäyttöiselle työpöydälle &UNIX;-työasemissa, samankaltainen kuin ne työpöytäympäristöt, jotka löytyvät &MacOS; tai &Windows; -käyttöjärjestelmistä. &tde; täyttää käyttäjien tarpeen helppokäyttöisestä työympäristöstä. Tämän tavoitteen saavuttamista helpottavat seuraavat välineet: parannettu sovellusten välinen viestintä, komponenttien uudelleenkäytettävyys, vetäminen ja pudottaminen, yhtenäinen tuntuma ja monet muut seikat. Tästä syystä &tde; tarjoaa paljon enemmän kuin perinteiset &UNIX;-ikkunaohjelmat. -Vakaus, skaalautuvuus ja avoimuus ovat luonteenpiirteitä, jotka ovat tehneet &UNIX;:ista ehdottomasti parhaan valinnan informaatioteknologian ammattilaisille jo monien vuosien ajan. &tde; on rakennettu tämän peruskehyksen päälle ja tuo monia uusia paljon kaivattuja ominaisuuksia: käytettävyys, käyttäjäystävällisyys ja kauneus! &tde; oli ensimmäinen ja tulee pysymään etulinjan pelurina näiden ominaisuuksien tuomisessa &UNIX;:iin, joka oli monia vuosia ensisijainen käyttöjärjestelmäalusta palvelintietokoneissa ja tieteellisissä instituutioissa, mutta ei ollut kovinkaan houkutteleva työpöytäkäyttäjille. +Vakaus, skaalautuvuus ja avoimuus ovat luonteenpiirteitä, jotka ovat tehneet &UNIX;:ista ehdottomasti parhaan valinnan informaatioteknologian ammattilaisille jo monien vuosien ajan. &tde; on rakennettu tämän peruskehyksen päälle ja tuo monia uusia paljon kaivattuja ominaisuuksia: käytettävyys, käyttäjäystävällisyys ja kauneus! &tde; oli ensimmäinen ja tulee pysymään etulinjan pelurina näiden ominaisuuksien tuomisessa &UNIX;:iin, joka oli monia vuosia ensisijainen käyttöjärjestelmäalusta palvelintietokoneissa ja tieteellisissä instituutioissa, mutta ei ollut kovinkaan houkutteleva työpöytäkäyttäjille. -Internetiä ei olisi olemassa ilman &UNIX;:ia, tai ainakin se olisi tyystin toisenlainen. &UNIX; ei kuitenkaan ole, ennen kuin nyt, soveltunut tavanomaisen tietokoneen käyttäjän tarpeisiin. Tämä on erityisen valitettavaa, koska monet &UNIX;-toteutukset (&Linux;, FreeBSD, NetBSD, jne.) ovat vapaasti saatavissa Internetistä, joista kaikki ovat harvinaislaatuisia laadultaan ja vakaudeltaan. +Internetiä ei olisi olemassa ilman &UNIX;:ia, tai ainakin se olisi tyystin toisenlainen. &UNIX; ei kuitenkaan ole, ennen kuin nyt, soveltunut tavanomaisen tietokoneen käyttäjän tarpeisiin. Tämä on erityisen valitettavaa, koska monet &UNIX;-toteutukset (&Linux;, FreeBSD, NetBSD, jne.) ovat vapaasti saatavissa Internetistä, joista kaikki ovat harvinaislaatuisia laadultaan ja vakaudeltaan. -&tde; työpöytäympäristönä +&tde; työpöytäympäristönä -Yhdistyessään &UNIX;-käyttöjärjestlemän vapaaseen toteutukseen, &tde; tarjoaa maailmalle avoimen ja täysin vapaan työpöytäalustan sekä kotiin että töihin. +Yhdistyessään &UNIX;-käyttöjärjestlemän vapaaseen toteutukseen, &tde; tarjoaa maailmalle avoimen ja täysin vapaan työpöytäalustan sekä kotiin että töihin. -Tämä alusta on kenen tahansa saatavilla ilmaiseksi, mukaan lukien sen ohjelmien lähdekoodin kenen tahansa paranneltavaksi. +Tämä alusta on kenen tahansa saatavilla ilmaiseksi, mukaan lukien sen ohjelmien lähdekoodin kenen tahansa paranneltavaksi. -Vaikka aina tulee olemaan tilaa parannuksille, uskomme että olemme luoneet elinvoimaisen vaihtoehdon joillekin yleisemmin tavattaville ja saatavilla oleville kaupallisille käyttöjärjestelmä/työpöytä-yhdistelmille. Toivomuksenamme on, että &UNIX;:in ja &tde;:n yhdistelmä tulee vihdoin tuomaan saman avoimen, luotettavan, vakaan ja monopolivapaan käyttöjärjestelmän, josta tiedemiehet ja tietojenkäsittelyalan ammattilaiset ovat hyötyneet jo monia vuosia, tavalliselle tietokoneen käyttäjälle. +Vaikka aina tulee olemaan tilaa parannuksille, uskomme että olemme luoneet elinvoimaisen vaihtoehdon joillekin yleisemmin tavattaville ja saatavilla oleville kaupallisille käyttöjärjestelmä/työpöytä-yhdistelmille. Toivomuksenamme on, että &UNIX;:in ja &tde;:n yhdistelmä tulee vihdoin tuomaan saman avoimen, luotettavan, vakaan ja monopolivapaan käyttöjärjestelmän, josta tiedemiehet ja tietojenkäsittelyalan ammattilaiset ovat hyötyneet jo monia vuosia, tavalliselle tietokoneen käyttäjälle. -&tde; sovelluskehitysympäristönä +&tde; sovelluskehitysympäristönä -&tde; keskittyy käyttäjän tarpeisiin, mutta on selvää että tämä tavoite on saavutettavissa helpommin antamalla myös ohjelmoijille parhaat mahdolliset työkalut. &tde;:n ohjelmakoodi sisaltää eräitä informaatioaikakauden kehittyneimmistä sovelluskehitysteknologioista. +&tde; keskittyy käyttäjän tarpeisiin, mutta on selvää että tämä tavoite on saavutettavissa helpommin antamalla myös ohjelmoijille parhaat mahdolliset työkalut. &tde;:n ohjelmakoodi sisaltää eräitä informaatioaikakauden kehittyneimmistä sovelluskehitysteknologioista. -Sovellusten kehittäminen &UNIX;/X11-ympäristössä oli aiemmin erittäin raskasta ja paljon työvoimaa vaativaa. &tde;:n suunnittelussa on tiedostettu se tosiasia, että tietojenkäsittelyalusta on juuri niin hyvä kuin sen käyttäjille tarjolla olevien ensiluokkaisten sovellusten lukumäärä. +Sovellusten kehittäminen &UNIX;/X11-ympäristössä oli aiemmin erittäin raskasta ja paljon työvoimaa vaativaa. &tde;:n suunnittelussa on tiedostettu se tosiasia, että tietojenkäsittelyalusta on juuri niin hyvä kuin sen käyttäjille tarjolla olevien ensiluokkaisten sovellusten lukumäärä. -&DCOP; ja KParts ovat &tde;:n tarjoama uusi komponenttidokumenttimalli ja -teknologia. Yhdessä &tde;:n kirjastojen ohjelmointirajapinnan kanssa, &DCOP;/KParts kilpailee suoraan toisten samankaltaisten teknologioiden kanssa, kuten &Microsoft; MFC/COM/ActiveX -teknologioiden. &tde;:n pitkälle hiotun sovelluskehitysrajapinnan (API) korkea laatu antaa kehittäjille mahdollisuuden keskittyä omaperäisiin ja mielenkiintoisiin mahdollisuuksiin ja välttyä pyörän keksimisestä uudelleen. +&DCOP; ja KParts ovat &tde;:n tarjoama uusi komponenttidokumenttimalli ja -teknologia. Yhdessä &tde;:n kirjastojen ohjelmointirajapinnan kanssa, &DCOP;/KParts kilpailee suoraan toisten samankaltaisten teknologioiden kanssa, kuten &Microsoft; MFC/COM/ActiveX -teknologioiden. &tde;:n pitkälle hiotun sovelluskehitysrajapinnan (API) korkea laatu antaa kehittäjille mahdollisuuden keskittyä omaperäisiin ja mielenkiintoisiin mahdollisuuksiin ja välttyä pyörän keksimisestä uudelleen. -&tde; toimistosovellukset - -&tde; tarjoaa välttämättömien työpöytäsovellusten lisäksi &koffice; -nimellä tunnetun tehokkaan kokoelman toimistosovelluksia. - -&koffice; perustuu &tde;:n &DCOP;/KParts -teknologioihin. Se käsittää julkaisuominaisuuksilla varustetun tekstinkäsittelyohjelman (&kword;), taulukkolaskentaohjelman (&kspread;), kaavio-ohjelman (&kchart;), esitysgrafiikkasovelluksen (&kpresenter;) ja vektoripiirrosohjelman (&kontour;). Nämä on sidottu yhteen KOffice Työtilan avulla, joka on &koffice;-ohjelmien yhteiskäyttöä helpottava kuori. Muita lisäsovelluksia ovat sähköpostiohjelma, uutislukija ja kätevä henkilökohtainen ajanhallintaohjelma. - -Vaikka jotkin näistä ohjelmista ovat vielä melko varhaisessa kehitysvaiheessa, voi monia niistä käyttää varsin tehokkaasti. Esimerkiksi &kpresenter;:iä, &tde;:n esitysgrafiikkasovellusta, käytettiin menestyksekkäästi viidennessä kansainvälisessä Linux-konferenssissa Kölnissä, Saksassa, antamaan &tde;-esitys. - -Haluaisimme kutsua sinut oppimaan lisää &tde;:stä ja &koffice;sta. +&tde; toimistosovellukset + +&tde; tarjoaa välttämättömien työpöytäsovellusten lisäksi &koffice; -nimellä tunnetun tehokkaan kokoelman toimistosovelluksia. + +&koffice; perustuu &tde;:n &DCOP;/KParts -teknologioihin. Se käsittää julkaisuominaisuuksilla varustetun tekstinkäsittelyohjelman (&kword;), taulukkolaskentaohjelman (&kspread;), kaavio-ohjelman (&kchart;), esitysgrafiikkasovelluksen (&kpresenter;) ja vektoripiirrosohjelman (&kontour;). Nämä on sidottu yhteen KOffice Työtilan avulla, joka on &koffice;-ohjelmien yhteiskäyttöä helpottava kuori. Muita lisäsovelluksia ovat sähköpostiohjelma, uutislukija ja kätevä henkilökohtainen ajanhallintaohjelma. + +Vaikka jotkin näistä ohjelmista ovat vielä melko varhaisessa kehitysvaiheessa, voi monia niistä käyttää varsin tehokkaasti. Esimerkiksi &kpresenter;:iä, &tde;:n esitysgrafiikkasovellusta, käytettiin menestyksekkäästi viidennessä kansainvälisessä Linux-konferenssissa Kölnissä, Saksassa, antamaan &tde;-esitys. + +Haluaisimme kutsua sinut oppimaan lisää &tde;:stä ja &koffice;sta. -- cgit v1.2.3